Jättimäinen sote- ja maakuntauudistus karahti karille, mutta tarve sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukselle ei ole kadonnut. Nurkan takana odottaa myös toinen mammutti eli sosiaaliturvan uudistus. Miten eduskunnan rahkeet ja aika riittävät, jos pöydällä on kaksi valtavaa uudistusta? Vai lykätäänkö sotu-uudistukseen tarttumista soten vuoksi?
Puolueet ainakin laittaisivat jäitä hattuun sotu-uudistuksen valmistelun osalta. Sote- ja sotu-uudistuksille on tarvetta, mutta maltti on valttia.
– Yksi soten kaatumisen opetuksista oli se, että meidän järjestelmässämme on hankalaa tehdä yhden vaalikauden aikana tällaisia massiivisia uudistuksia. Tarvitsemme kuitenkin jonkinlaista etenemistä myös sosiaaliturvan osalta ensi vaalikaudella, riippumatta siitä millaiseen jatkokehitykseen soten osalta päädytään, arvioi kokoomuksen puoluesihteeri Janne Pesonen.
Vihreiden puoluesihteerin Lasse Miettisen mielestä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen "farssi sote-uudistuksen kanssa" on malliesimerkki siitä, miten uudistuksia ei tule tehdä.
– Tällaiset isot uudistukset pitäisi toteuttaa maltilla ja pala palalta. Se koskee sekä sote- että sosiaaliturvan uudistusta. Ei ole mahdollista, että me esimerkiksi remontoisimme koko sosiaaliturvajärjestelmämme nollapisteestä uusiksi ensi vaalikaudella. Maali pitää asettaa useamman vaalikauden päähän. Pitää olla suunta, jota kohti halutaan ja arvioida, mikä on realistista toteuttaa yhden vaalikauden aikana.
"Mahdotontahan se ei ole"
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen huomauttaa, että kaksi isoa yhtä aikaa valmisteltavaa uudistusta kuormittaisivat sosiaali- ja terveysministeriötä valtavasti.
– Mahdotontahan se ei ole, mutta valtava työ. Tietenkin se on hurjan iso kokonaisuus myös poliittisesti johdettavaksi, jos sote ja sotu ovat yhtä aikaa pöydällä. Eivätkä ne pelkästään kuormita ministeriötä. On ennakoitavissa, että puolueet haluaisivat jonkinnäköisen apteekkiuudistuksen, mutta puolueet voivat joutua ensi kaudella vähän priorisoimaan.
Sote-uudistuksen valmisteleminen viivästyttänee sotu-uudistuksen käsittelyn aloittamista, arvioi perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.
– Sotu-uudistus on pakko pilkkoa, jos sitä halutaan koskaan tehdä, mutta sekin on aika temppu. Sitten aletaan keskustelemaan puolueiden prioriteettikysymyksistä. Ei ole helppoa.
Hän näkee myös hyviä puolia samanaikaisessa valmistelussa.
– Kun puhutaan ihmisistä, joilla on eniten tarvetta sote-palveluille, niin myös sosiaaliturvalla on siellä iso rooli. Eli pitäisi olla myös rinnakkaista valmistelua, mutta en tiedä, kuinka sen pystyisi toteuttamaan.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Joonas Leppänen painottaa, että suuria uudistuksia ei saa "koplata yhteen", kuten sote- ja maakuntauudistuksessa tehtiin.
– Esimerkiksi sote- ja sotu-uudistusten pitää mennä omina kokonaisuuksinaan. Niiden periaatteet ja mahdollisimman laaja kannatus pitää varmistaa ja sitten pysyä niissä. Nythän oli niin, että soten kolme perusperiaatetta terveyserojen kaventamisesta, integraation parantamisesta ja kustannusten hillitsemisestä oli täysin unohdettu loppuvaiheessa.
Etsinnässä leveät hartiat
Useat puoluesihteerit huomauttavat, että seuraava hallitus voi hyödyntää sote-uudistuksen eteen jo aiemmin tehtyä työtä. Näin ollen sote-uudistus pitäisi saada siihen kuuluisaan maaliin.
– Tärkeintä on löytää ne riittävän leveät hartiat palveluiden järjestämiselle, koska kunnat eivät enää selviä palveluiden järjestämisestä. Seuraava asia on rahoitusmalli, joka turvaa tasa-arvoiset palvelut koko maassa kaikille suomalaisille, niistä pitää lähteä liikkeelle, keskustan Pirkkalainen sanoo.
– Eteenpäin päästään vaiheistamalla sotu-uudistus, ja etsien sote-uudistuksen järjestäytymismalliin järkevä ratkaisu. Ministeriö ja poliittinen johtaminen tulevat kuitenkin menemään tiukille.
Myös vihreiden Miettinen peräänkuuluttaa paljon puhuttuja leveitä hartioita.
– Varmistetaan ensin, että sote saadaan toimimaan, että sen rahoitus on järkevä. Sitten voidaan maltillisesti katsoa, että mitä muuta näille maakunnille voitaisiin mahdollisesti tehtävinä antaa. Vasta sitten, kun sote-palvelut on saatu toimimaan uudessa organisaatiossa, voidaan katsoa miten valinnanvapautta voidaan lisätä maltillisesti, Miettinen pohtii soten seuraavia askelmerkkejä.
Rönsyinen kokonaisuus
Kokoomuksen Pesosen mukaan perjantaina kuopatusta sote-uudistuksesta tuli lopulta "varsin rönsyinen kokonaisuus".
– Fokuksen pitäisi olla selkeämmin sote-palveluissa ja niiden taloudellisesti mahdollisen järjestämisen ja tuottamisen puitteissa. Eli laitetaan nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelut kuntoon, ja sen jälkeen katsotaan mihin rahkeet riittävät sosiaaliturvan uudistamisen suhteen.
Slunga-Poutsalo painottaa julkisen sektorin remonttia.
– Lähdimme hallitusneuvotteluissa julkisen sektorin kuntoon laittamisesta. Se on saatava ensin kuntoon, koska se on asiakkaan kannalta tärkein asia. Sen jälkeen mietitään rahoitusta.
Vasemmistoliiton Leppäsen mukaan sotea tulisi viedä eteenpäin parlamentaarisesti.
– Kun on kyse esimerkiksi soten kaltaisista, kaikkiin vaikuttavista laajoista kokonaisuuksista, ei uudistusta voi rakentaa tiettyjen puolueiden poliittisten mielijohteiden perusteella, vaan laajasti asiantuntijoita kuunnellen.
STT ei tavoittanut SDP:n puoluesihteeriä Antton Rönnholmia kommentoimaan.