Aktiivisesti seurakunnassa toiminut 59-vuotias mies tuomittiin keväällä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kolmesta pahoinpitelystä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä neljäksi vuodeksi vankeuteen.
Mies valitti tuomiosta Vaasan hovioikeuteen, mutta hän peruutti valituksensa elokuussa. Hovioikeus päätti viime viikolla, että käräjäoikeuden tuomio jää voimaan valituksen raukeamisen vuoksi.
Törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö alkoi kesällä 2007 ja jatkui tammikuuhun 2014 saakka. Seksuaalinen hyväksikäyttö puolestaan tapahtui vuosina 2014-2015. Teot tapahtuivat Kauhajoella.
Pahoinpitelyt tapahtuivat vuosina 2009-2015.
Lasten pahoinpitelyt jatkuivat vuosia
Pahoinpitelyjen uhreiksi joutuivat miehen kaksi omaa tytärtä ja hänen vaimonsa poika.
Puolisonsa poikaa mies pahoinpiteli jopa viikoittain yli viiden vuoden ajan. Poika oli tuolloin 9-15-vuotias.
Mies löi poikaa kämmenillä ja nyrkeillä kasvoihin ja vartaloon. Välillä lyönnit olivat niin voimakkaita, että poika kaatui niiden voimasta. Tekoaikana poika asui vielä äitinsä ja isäpuolen kanssa. Väkivalta päättyi vasta kun poika muutti muualle.
Tyttäriään mies pahoinpiteli, kun nämä olivat 4-6- ja 6-7-vuotiaita. Teot jatkuivat yli vuoden ajan 2014-2015. Mies löi tyttäriään ainakin päähän ja tukisti heitä.
Tyttäret otettiin lopulta huostaan, mistä mies myös närkästyi. Miestä syytettiin laittomasta uhkauksesta, koska syytteen mukaan mies uhkaili lastensuojelutyöntekijöitä rikoksella ja käyttäytyi heitä kohtaan aggressiivisesti.
Syyte laittomasta uhkauksesta kuitenkin hylättiin. Oikeuden mukaan mies käyttäytyi huostaanottoasiassa arvaamattomasti, aggressiivisesti ja epäasiallisesti, mutta varsinaista konkreettista rikoksella uhkaamista ei tullut ilmi. Oikeuden mukaan laittoman uhkauksen tunnusmerkistö edellyttää rikoksella uhkaamista eikä sellaiseksi riitä uhkaavan tunnelman luominen tapaamisissa.
Poika pelkäsi isäpuoltaan ja yritti olla näkymätön
Mies kiisti kaikki syytteet oikeudessa ja hän kielsi tehneensä mitään väkivaltaa lapsille.
Oikeudessa miehen vaimon poika kertoi, että isäpuoli tuli heidän perheeseensä hänen ollessa alakouluikäinen. Aluksi kaikki oli sujunut hyvin, mutta tilanne muuttui huonommaksi pojan ollessa ala-asteen kolmannella luokalla.
Ensiksi isäpuoli valitti pojalle asioista, jonka jälkeen alkoi huutaminen ja lyöminen. Pojan käsityksen mukaan miestä ärsytti se, ettei hän ollut miehen biologinen lapsi. Mies käytti poikaan sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa.
Poika kertoi oikeudessa, että hän pelkäsi isäpuoltaan, joka potki ja löi häntä. Poika yritti olla kotona mahdollisimman näkymätön ja hiljaa. Joskus pojan äiti oli puuttunut lyömisiin, mutta kun mies oli huutanut hänellekin, ei nainen enää uskaltanut puuttua asiaan.
Isäpuoli kielsi poikaa kertomasta perheen asioista kenellekään ulkopuolisille. Kun poika oli neljännellä luokalla, hän oli hetken aikaa viranomaisten toimesta sijoitettuna kummitätinsä luo. Kun poika palasi kotiin, lyönnit kovenivat entisestään ja isäpuoli hermostui entistä herkemmin.
Poika ahdistui lopulta niin pahasti kotonaan, että hänen oli muutettava isosiskonsa luo toiselle paikkakunnalle heti kun hän täytti 15 vuotta.
Mies kertoi oikeudessa, että poikaa kiinnosti leikkiminen enemmän kuin koulunkäynti, vaikka poika oli muuten mukava ja kiltti. Mies kiisti olleensa koskaan väkivaltainen poikaa kohtaan.
Oikeudessa kuitenkin pojan sisko ja serkku todistivat isäpuolen väkivallasta poikaa kohtaan. Todistajien mukaan poika pelkäsi isäpuoltaan, joka tunsi vihaa poikaa kohtaan ja halveksi tätä. Isäpuoli myös haukkui usein pojan biologista isää.
Todistajat kertoivat oikeudelle muun muassa tapauksesta, jossa pojan käsi oli murtunut ja käden selitettiin jääneen kaupan oven väliin. Poika itse kertoi oikeudelle murtumisen johtuneen isäpuolen pahoinpitelystä, mutta hän ei uskaltanut kertoa totuutta edes lääkärille.
Isä kielsi kertomasta kotiasioista
Miehen omiin tyttäriin kohdistuvat pahoinpitelytutkinnat alkoivat vuonna 2015, kun tytöistä tehtiin lastensuojeluilmoitukset.
Nuorempi tytöistä oli puhunut hoitotädilleen, että kotona isä lyö äitiä, mutta isosisko kiirehti nopeasti kertomaan, että pikkusisko keksi "höpötarinoita", jotka olivat vain mielikuvitusta.
Isosisko kertoi pikkusiskolle, että kotiin liittyviä asioita ei saa kertoa, koska isä on sen kieltänyt.
Lapsille tehtiin oikeuspsykologiset haastattelut, joissa vanhempi tytöistä kertoi kuitenkin isän lyövän usein äitiä. Tyttö myös kertoi, että jos hän tekee siskonsa kanssa jotain pahaa, isä lyö myös heitä. Isosisko oli itse nähnyt, kun isä löi pikkusiskoa.
Tytön mukaan isä pyysi tekojaan anteeksi ja antoi tyttöjen tulla syliinsä lyöntien jälkeen. Lyömiset olivat tapahtuneet enimmäkseen lasten leikkihuoneessa kotona.
Isä sanoi nuoremmalle tyttärelleen, että jos tämä kertoo oikeuspsykologisessa haastattelussa kotiasioista, tytöt tai isä viedään pois kotoa. Pikkutyttö kielsikin haastattelussa aiemmin esikoulussa kertomansa. Tyttö kiisti sen, että isä löisi äitiä tai heitä. Tytön mukaan kertomukset lyönneistä ja tönimisestä olivat unta.
Isän mukaan lapsia manipuloitiin
Isä kiisti tytärtensä pahoinpitelyt jyrkästi ja kertoi rakastavansa heitä hyvin paljon. Isä myös kiisti sen, että hän olisi kieltänyt tyttöjä puhumasta kotiasioista kenellekään. Isän mukaan hän oli kieltänyt ainoastaan valheiden kertomisen. Isän näkemys oli, että lapsia oli manipuloitu huostaanoton jälkeen.
Tytöillä ei todettu mitään vammoja pahoinpitelyistä, mutta oikeus piti lasten oikeuspsykologisia haastatteluja uskottavina. Oikeuden mukaan molemmat lapset olivat kertoneet myös omilla tahoillaan lyönneistä ja tukistamisesta.
Jutussa kuultiin todistajina kahta lasten erityisopettajaa, joille tytöt olivat puhuneet kotiasioista.
Neljän vuoden vankeusrangaistuksen lisäksi mies tuomittiin maksamaan korvauksia lapsille. Vaimonsa pojalle mies tuomittiin maksamaan 3000 euroa kipukorvauksia ja molemmille tytöille 500 euroa.
MTV Uutiset ei julkaise miehen nimeä uhrien suojelemiseksi.