Seurasaaressa sijaitsee kirkko, jonka rakennuttaja kidnappasi papin voidakseen naida serkkunsa: "Hänen oli otettava rajummat keinot käyttöönsä"

Seurasaaressa sijaitseva punainen puukirkko voi näyttää hyvin tavalliselta, mutta sen syntytarina hakee vertaistaan. Vuonna 1686 valmistunut kirkko on peräisin Karunasta, joka on nykyisin osa Sauvoa.

– Kirkko purettiin osiin ja palat kuljetettiin proomulla tänne Seurasaareen. Kokoaminen kesti sen puoli vuotta, Seurasaaren ulkomuseon palveluvastaavana työskentelevä Saara Pouru toteaa.

Kirkon rakennutti Karunan kartanon maille aikoinaan aatelismies Arvid Horn af Åminne, joka rakastui serkkuunsa Ingeborg Gyldenäriin. Paikallinen yhteisö kavahti suhdetta, eikä myöskään Arvidin isä antanut suhteelle siunaustaan.

– Kukaan pappi ei suostunut paria vihkimään, joten Arvidin oli otettava hieman rajummat keinot käyttöönsä, Pouru kertoo.

Lue myös: Selkeä enemmistö nuorista käy yhä rippikoulun – ilmastohuoli painaa aiempaa useamman mieltä

Arvid kohtasi sattumalta papin, jonka hän päätti kidnapata. Ajan kuluessa pappi lopulta vihki Arvidin ja Ingeborgin naimisiin, mutta yhteisö ei katsonut tapahtunutta hyvällä.

– He menettivät oikeuden osallistua ehtoolliseen. He eivät myöskään voineet enää istua kirkon etupenkeissä, vaikka he olisivat olleet aatelisarvonsa takia siihen oikeutettuja, Pouru muistelee.

Kirkko oli aikansa keskus 

Arvidin ja Ingeborgin saama rangaistus saattaa nykyaikana tuntua varsin heppoiselta, mutta heidän aikakautena kyseessä oli varsinainen häpeä. Kirkko oli varsin merkittävässä roolissa ihmisten elämässä.

– Kirkkoon tultiin tapaamaan ystäviä ja sukulaisia, joten oli puettava parhaat ylle. Samalla kuultiin uutiset ja viimeisimmät juorut, Pouru naurahtaa.

Kirkon eteisessä lojuu tumma jalkapuu, johon ihminen laitettiin miettimään tekosiaan kirkonmenojen ajaksi.

– Jos kiroili, tappeli tai oli humalassa, niin silloin hänelle voitiin määrätä häpeärangaistuksena jalkapuussa istuminen.

Lue myös: Lähetysseura evakuoi työntekijänsä Hongkongista koronaviruksen takia: "Yleinen tunnelma on jännittynyt ja varautunut"

Luokkajaon lisäksi myös sukupuoli määritteli, missä kukin sai istua kirkossa.

– Naiset istuivat täällä Karunan vanhassa kirkossa vasemmalla ja miehet vuorostaan oikealla. Edessä oleviin riveihin rakennettiin ovet, jotta kukaan muu kuin säätyläiset eivät menisi sinne istumaan, Pouru kertoo aukaisten samalla narisevan oven eturivissä.

Vaikuttava kokoelma esineistöä

Yleisö voi käydä ihailemassa ulkomuseota toukokuusta aina syyskuun puoliväliin asti. Vangitsevien tarinoiden lisäksi näytillä on myös vanhaa esineistöä.

Pouru osoittaakin oven päällä koreilevaa puista hevosta, jonka päällä ratsastaa pieni mieshahmo. Hevosen jaloissa vuorostaan on kaatuneena lohikäärme.

– Veistos esittää Pyhää Yrjöä, joka voittaa lohikäärmeen. Hänet on puettu ruotsalaisen sotilaan asuun, joten sitä kautta tarina on sovitettu sen aikaisen Ruotsin vallan alueelle.

Lue myös: Ensimmäinen päätoiminen YouTube-pappi aloittaa Espoossa – "Kirkon pitää olla siellä missä ihmiset ovat"

Kirkon vieressä sijaitsevan kellotapulin eteisessä pönöttää vanha puinen vaivaisukko. Veistetty silinterihattu on jo haalistunut ja ukon rintalastan kohdalla ammottaa suuri reikä.

– Vaivaisukot olivat kirkon tapa kerätä rahaa köyhille. Ne olivat yleisiä varsinkin Länsi-Suomessa, Pouru selitttää.

Karunan kirkon vaivaisukko on alunperin sijainnut Haapaveden kirkon edessä, mistä se on tuotu kirkon kanssa samoihin aikoihin Helsinkiin.

Miksi Karunan vanha kirkko päätettiin rakentaa? Katso MTV Uutiset Liven raportti Seurasaaresta ylläolevasta videosta!