Ukrainan sodan tapahtumat 24.10.2023

Keskiviikon seuranta löytyy täältä

15.38: Ainakin kahdeksan haavoittui Venäjän tulituksessa Ukrainassa, yhden kerrotaan olevan 12-vuotias lapsi

Ainakin kahdeksan ihmistä on haavoittunut Venäjän kranaattitulituksessa ja ilmaiskuissa Ukrainassa tiistain vastaisena yönä, kertoivat Ukrainan viranomaiset.

Neljä ihmistä, heidän joukossaan 12-vuotias lapsi, haavoittui Hersonin alueella maan eteläosassa. Neljä muuta haavoittui Harkovassa Koillis-Ukrainassa, viranomaiset sanoivat.

Sekä Ukraina että Venäjä sanoivat torjuneensa myös lennokki-iskuja. Ukrainan armeija kertoi ilmatorjunnan pudottaneen kuusi iranilaisvalmisteista lennokkia, jotka oli lähetetty Krimiltä.

Venäjän puolustusministeriö puolestaan kertoi armeijan torjuneen kolme ukrainalaista miehittämätöntä meridronea Mustanmeren pohjoisosassa.

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Ukrainan jatkuvat hyökkäykset Krimille tulevat johtamaan siihen, että Venäjä menettää alueen hallinnan.

– Emme ole vielä saaneet tulituksellamme täysin hallintaan Krimiä ja sen ympäristön vesialueita. Niiden saaminen hallintaan on kuitenkin vain ajan kysymys, Zelenskyi sanoi tiistaina. (STT)

14.33: Ukraina tarvitsee noin 42 miljardia euroa ensi vuodeksi

Ukrainan pääministeri Denys Shmyhal toteaa, että Ukraina tarvitsee ensi vuodelle noin 42 miljardia euroa kattaakseen sodasta johtuen syntyneen budjettivajeen. Pääministeri osoitti pyyntönsä kansainvälisille kumppaneilleen.

Ukrainan koko rauhanajan budjetti on käytetty puolustustoimiin Venäjän hyökkäystä vastaan, pääministeri kertoo.  

(Reuters)

13.31: Venäjä nojaa hyökkäyksissään Shtorm-Z-yksiköihin, Britannia arvioi

Britannian puolustusministeriö väittää, että Venäjä on isolta osin nojautunut Shtorm-yksiköiden käyttöön paikallisissa hyökkäyksissään Ukrainassa.

Venäjän Shtorm-yksiköt ovat rangaistuspataljoonia, jotka on miehitetty Britannian mukaan vankiloista rekrytoiduilla joukoilla ja sellaisilla vakinaisen armeijan sotilailla, jotka ovat saaneet kurinpidollisia rangaistuksia.

Britannian puolustusministeriön mukaan rangaistuspataljoonamaisten Shtorm-Z-yksiköiden pelkkä olemassaolo alleviivaa sitä "äärimmäistä vaikeutta", josta Venäjän armeija kärsii. 

Lue aiheesta lisää täältä.

8.54: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 810 sotilasta ja 12 panssarivaunua

Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 810 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.

Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 12 taistelupanssarivaunua, 16 panssariajoneuvoa ja 24 tykkiä.

Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.

Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.

Jos julkaisu ei näy, voit katsoa sen täältä.

7.44: Ukraina: Venäjällä on yli 400 000 sotilasta Ukrainassa

Venäjällä on Ukrainassa tällä hetkellä yli 400 000 sotilasta, väittää Ukrainan sotilastiedustelun tiedottaja Andrii Yusov Ukrainan televisiossa.

Yusov ei sotilaiden määrästä huolimatta odota Venäjän mahdollisen tulevan talvihyökkäyksen olevan vahvuudeltaan samaa luokkaa kuin helmikuussa 2022, jolloin Venäjä aloitti suurhyökkäyksensä.

Myös viime talvena Venäjä teki laajan hyökkäyksen Itä-Ukrainassa. Sota-asiantuntijoilla kesti tovi havaita hyökkäyksen suuruus, sillä mittavista operaatioista huolimatta Venäjä ei kyennyt etenemään käytännössä lainkaan.

Lokakuussa Venäjä aloitti sarjan uusia hyökkäyksiä Itä-Ukrainassa, keskittyen erityisesti Avdijivkan kaupungin alueelle. Venäjä on kärsinyt hyökkäyksen aikana suuria tappioita, eikä se ole kyennyt merkittävästi etenemään.

7.11: Sevastopolissa useita räjähdyksiä

Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Sevastopolissa on kuultu useita räjähdyksiä viime yönä 3.35 paikallista aikaa. Asiasta uutisoi muun muassa ukrainalaismedia Kyiv Independent.

Sevastopolin miehityshallinnon johtaja Mikhail Razvozhaev väittää, että Venäjän Mustanmeren laivasto torjui Ukrainan mahdollisen sabotaasihyökkäyksen, joka yritettiin tehdä sukellusveneellä.

Väitteitä ei ole vahvistettu. Venäjä on useasti aiemmin väittänyt torjuneensa jonkin hyökkäyksen, vaikka todisteet ovat osoittaneet, että hyökkäys oli itse asiassa onnistunut. Tuore esimerkki tästä on Ukrainan tuhoisat iskut Venäjän sotilaslentokentille.

Ukraina on tehnyt lukuisia hyökkäyksiä Venäjän Mustanmeren laivastoa vastaan loppukesän ja syksyn aikana.

Maanantai 23. lokakuuta

18.50: Brittitiedustelu: Venäjä käyttää yhä enemmän rahaa Ukrainan sotaan

Venäjä keskittyy enenevissä määrin Ukrainan sodan kustannusten kattamiseen julkisissa menoissaan, kertoi Britannian puolustusministeriö tiedustelukatsauksessaan maanantaina.

Ensi vuoden budjetissa Venäjän puolustusmenot kasvavat arviolta 68 prosenttia ja nousevat noin kuuteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sen sijaan koulutukseen tai terveydenhuoltoon käytettävää rahamäärää ei nosteta, mikä inflaation vuoksi tarkoittaa todellisuudessa leikkausta käytettävään rahamäärään.

Sodassa kuolleiden perheille maksettaviin korvauksiin ja haavoittuneiden terveydenhuoltoon tarvitaan myös lisää rahaa. Yli puolet niistä vakavasti haavoittuneista sotilaista, jotka tarvitsevat pitkäaikaista sairaanhoitoa, on menettänyt raajoja. He tarvitsevat luultavasti tukea loppuelämänsä ajan.

Kasvavat sotilasmenot tulevat kasvattamaan inflaatiopainetta Venäjällä, arvioi Britannian puolustusministeriö.

16.52: Ukraina ylistää länneltä saatuja ilmatorjuntajärjestelmiä: Todistaneet tehokkuutensa

Ukraina kertoi tänään aamupäivällä ampuneensa alas 14 hyökkäysdronea sekä Venäjän ampuman ohjuksen. Ukrainan mukaan iskuilla oli tähdätty eri puolille Ukrainaa.

Viranomaisten mukaan yksi alas ammuttu drone vaurioitti Odessassa sijaitsevaa varastorakennusta.

Ukrainan ilmavoimat on ylistänyt länneltä saatuja ilmantorjuntajärjestelmiä.

– Lännen aseet ovat todistaneet ja todistavat edelleen tehokkuuttaan taistelukentällä, kommentoi Ukrainan ilmavoimien komentaja Mykola Oleshchuk.

14.27: Suomelta jälleen ajoneuvolahjoitus Ukrainaan

Suomi lahjoittaa yhdeksän pelastustoimen ajoneuvoa Ukrainaan. Ajoneuvot luovutetaan Länsi-Uudenmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitoksilta.

Sisäministeriön tiedotteen mukaan Ukrainan pelastustoimi työskentelee haastavissa olosuhteissa ja tarvitsee jatkuvaa tukea.

Edellisen kerran Suomesta lähetettiin Ukrainaan pelastustoimen ajoneuvoja kesällä. Kaikkiaan Suomesta on lähetetty sodan aikana Ukrainaan 65 ajoneuvoa, joiden joukossa on pelastustoimen ajoneuvojen lisäksi esimerkiksi linja-autoja.

Sisäministeriö järjesti kaluston luovutuksesta tiedotustilaisuuden maanantaina Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen keskuspaloasemalla Espoossa. Tilaisuudessa olivat paikalla muun muassa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) ja Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olga Dibrova.

Lisää maanantain tapahtumia löytyy täältä