MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen ottaa kantaa paitsi naisten Leijonien romahdukseen Kanadaa vastaan myös lajin yleisempään tilaan Suomessa. Tappio Kanadalle oli ruma: 1-11.
LUE MYÖS: 1-11! Naisleijonat sai Kanadalta karmivan kylvetyksen
Suomi aloitti ihan hyvin Kanadaa vastaan ottelun ensimmäisen ja kolmannen erän – ikään kuin hieman omaa pelitapaansa tapaillen –, mutta lätkämatsissa tuollaiset pienet hyvät tuokiot eivät riitä yhtään mihinkään. Muun osa pelistä Leijonat oli pahoin kanadalaisten jaloissa. Kolmannessa erässä Kanadan joukkue nosti vieläpä hieman jalkaa kaasulta.
Pasi Mustosen Leijonien pyrkimys pelata kiekkokontrollia on arvostettava ja kunnianhimoinen tavoite. Kun nyt olen kaksi peliä sitä katsonut hyvin tarkasti – ensin USA:ta ja nyt Kanadaa vastaan –, näyttivät nuo ottelut kaksi seikkaa vastaan sanomattomalla tavalla: suomalaisten taitotaso pelata kiekkokontrollia on koetteella, se riittää, jos riittää, niukin naukin; ja sen näkee otsaluullakin, etteivät Suomen pelaajat ole omissa seurajoukkueissaan pelanneet vastaavaa pelitapaa ollenkaan.
Ja jos pelaajat ovatkin pelanneet seurajoukkueissaan kiekkokontrollia, on se tapahtunut poikien joukkueissa vierailevina tähtinä. Tämä asetelma ei tarkoita, että naisten Leijonat yrittäisi pelata omaa suomalaisen jääkiekkoilun identiteettiään. Kyse on enemmän väliaikaisesta turnausidentiteetistä. Jos Suomi haluaa pelata heikolta seurajoukkuepohjalta kiekkokontrollia, maajoukkueen pitäisi leireillä ja pelata aina yhdessä puoli vuotta ennen arvoturnauksia. Ja sehän ei ole mahdollista, kai.
LUE MYÖS: Olympiamitali ulottuvilla: Enni Rukajärvi avasi suunnitelmaansa slopestyle-finaaliin
Vaikka tämä olympiaturnaus on vielä pahoin kesken, eikä ole sanottu, ettei jossain välieräottelussa aikanaan voisi Leijonienkin osalta käydä pieni myönteinen ihme, on todettava, ettei suomalaisen naisten- ja tyttöjenjääkiekkoilun prosessi ole kunnossa seurajoukkuetasolla – ja se menee pitkälti Suomen jääkiekkoliiton piikkiin. Juhlapuheita on, mutta sellaisiksi ne jäävät.
On sitten toinen keskustelu – tässähän käy niin, että Suomi tuo tästä turnauksesta kuitenkin sen olympiakomitean haluaman pronssin –, missä määrin naisten Leijonat on ja pidetään osana suomalaista huippu-urheilun kokonaisuutta jatkossakin. Ainakin olympiakomitean pitää asettaa Suomen Jääkiekkoliitolle tiukka ehto, että sarjajääkiekkoilu, Naisten Liiga, laitetaan edes jonkinlaiseen kuntoon olosuhteiltaan ja oikeastaan kaikelta muultakin. Ja toisaalta, miksi olympiakomitea mitään ehtoja asetelisi, saahan se sen pronssinsa näinkin.
En näe, että päävalmentaja Pasi Mustosen valitettava poistuminen kesken turnauksen Pekingissä sinänsä johti ja tokko edes vaikutti Leijonien 11-1 romahdukseen Kanadaa vastaan.
Sen sijaan sen näen, että Noora Rätyä Suomen joukkue olisi kaivannut kipeästi mukaan riveihinsä.