MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen on todella huolissaan suomalaisen jääkiekkoilun tulevaisuudesta. Vuoden sisään eli kauden 2023-2024 aikana on tehtävä isoja uusia linjauksia, ettei lajin alamäki kiihdy. Sihvonen väläyttää tarvetta jopa uudelle hätäseminaarille Vierumäen vuoden 2009 Suuren seminaarin tapaan.
Muistan kuin eilisen suomalaisen jääkiekkoilun oraalla olleen romahduksen vuosina 2005 ja 2006. Elettiin Kalervo Kummolan syvintä valtakautta lajin parissa.
Kummolan pelko oli niin suurta, että televisio-ohjelmassa Nelosella Pepe Jürgensin komennossa kykyjenetsijäguru Jukka Holtari ja Suomen Jääkiekkoliiton Kari Savolainen puhuivat mustaa valkoiseksi ja palturia, ettei syytä ole huoleen, vaikka suomalaisten junioreiden NHL-varausten taso ja luokka olivat romahtaneet.
Olin jyrkästi eri mieltä Holtarin ja Savolaisen kanssa, ja tein sen visusti siinä studion sohvalla selväksi.
LUE MYÖS: Tappara pelasi Rikard Grönborgin johdossa kuin Juhani Tammisen käskyttämänä – "Liigan Siperia opettaa kovalla kädellä"
Kolme, neljä vuotta siitä Kummola vihelsi surkean pelin poikki ja kutsui kaikki keskeiset jääkiekkotekijämme Vierumäelle Suureen seminaariin. Kummola olisi voinut kutsua hätäseminaarin kasaan jo 2006, mutta parempi myöhemmin kuin ei milloinkaan.
Erkka Westerlund veti hieman mutkat suoraksi oikoen hienon seminaarin. Suomalaisen jääkiekkoilun elpyminen ja nousu niihin asemiin, jotka se lopulta saavutti 2010-luvun mittaan huipentuen tänne 2020-luvun taitteeseen, sai startin.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Petteri Sihvonen toivoo, että Erkka Westerlundin Vierumäellä vuonna 2009 vetämä jääkiekkoseminaari uusittaisiin. Kuva vuodelta 2016.
Nyt ollaan tilanteessa, jossa taas NHL-varauksiemme luokka on hiipumassa. Näyttää myös siltä, että juniorimaajoukkueiden paraatimarssit menestykseen ovat vaakalaudalla. Suomalaisen jääkiekkoilun perusta on hapertumassa. Maajoukkue voi edelleen hyvin, myös SM-liigalla menee kohtuullisesti ja NHL:ssä tähtipelaajamme loistavat.
Mutta toistan: suomalaisen jääkiekkoilun perusta, juniorityö, on hapertumassa.
Perustan hapertuessa ajan oloon menee kaikki muukin. Sanalla sanoen meillä on kaikkia jääkiekkoihmisiä ja jääkiekkoilun ystäviä koskettava yhteinen ongelma.
LUE MYÖS: TPS-puolustaja Jimi Suomi, 20, sairastui syöpään – rajut sytostaattihoidot takana: "On pistänyt monia asioita perspektiiviin"
En tahdo nyt kutsua tänne MTV Urheilun pakeille Jukka Jalosta, Harri Nummelaa ja Heikki Hiltusta studioon kanssani keskustelemaan ohjelmaan, jonka vetäisi vaikkapa Antero Mertaranta. Pelkään Jalosen, Nummelan ja Hiltusen puolesta, että tällä kertaa he saattaisivat joutua puijaamaan ja väittämään mustan valkoiseksi – että ihan hyvin suomalaisella jääkiekkoilulla muka menee.
Juttu jatkuu videon alla.
0:34
"Muut tekevät ja juoksevat kovaa" – Jääkiekkoliitto kantaa huolta Liigan päätöksestä.
Kuten tiedetään, Jalonen on Leijonien päävalmentaja ja huippu-urheilujohtaja Jääkiekkoliitossa. Nummela on liiton puheenjohtaja. Hiltunen on SM-liigan puheenjohtaja.
Sitä virhettä älköön kukaan nyt tehkö, että menisi väittämään, että hyvin suomalaisella jääkiekkoilulla menee, ongelmia ei ole. Jos joku niin pöllöpäiseksi ryhtyy, julkaisen nimet muutaman vuoden päästä.
On päässyt käymään niin, että Jukka Jalosen Leijonien häikäisevä menestys on sokaissut valtaosan toimijoista luulemaan, että kiekkoilumme perustatkin olisivat kunnossa. Hieman samaan kategoriaan kuuluu Tapparan Euroopan valloitus. Eikä ole vain niin, että on syntynyt vääriä luuloja, on myös sellaista, että monet heikommat jääkiekko-osaajat ja -tahot ovat voineet piilotella Leijonien ja Tapparan menestyksen katveessa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Suomalainen jääkiekkoilu on romahtamaisillaan, sanoo asiantuntija Petteri Sihvonen. Jukka Jalosella (vas. ylh.) ja Harri Nummellalla (oik. alh.) on suuri valta pelikentällä, jossa muun muassa Leijonat ja Liiga ovat vahvasti esillä.
LUE MYÖS: Jokerit-pomo Antti Jussi Niemi myhäilee ”valtavan kiinnostuksen” äärellä – yksi asia aiheuttaa jopa hämmennystä
Nummelan olisi tehtävä nyt kummolat ja kutsuttava Vierumäelle uusi Suuri seminaari kasaan. Westerlund voisi vetää senkin. Asian kanssa ei pidä vetkutella, kuten hieman tehtiin 2000-luvun lopulla. Urheilussa seurauksineen kolme vuotta on pitkä aika. On parempi kääriä hihat 2023 kuin vasta 2026. Jos kriisiä kohti menevän suomalaisen jääkiekkoilun tilan näki otsaluullakin 2006, yhtä ilmiselvä tilanne on nyt.
Otan esimerkin eräästä aihepiiristä, jonka tiimoilta ei voida käydä riittävän laajaa ja syvällistä keskustelua ilman Vierumäen tapaista suurta foorumia: Johtuuko juniorilätkämme heikot näkymät a) sarjajärjestelmistä, jotka muistuttavat kehnoudessaan entisiä Nuori Suomi -aikoja vai b) Meidän pelistä suomalaisen jääkiekkoilun läpäisevänä huoneentauluna vai c) noiden molempien yhteisvaikutuksesta vai d) jostain muista tekijöistä, mistä? Entä onko e) sillä kuinka syvät ja millaiset kerrannaisvaikutukset, että SM-liiga on suljettu sarja? Ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään, kun johtopäätökset on tehty?
Tässä kohtaa Harri Nummela ei voi vain tyytyä kysäisemään Jukka Jaloselta, että miten Jukka meillä menee suomalaisessa jääkiekkoilussa? Toki Jalosella tulee, saa ja pitääkin asiasta olla mielipide, mutta se on vain yksi mielipide muiden joukossa. Tällä erää tarvitaan isolta ammattilaisten ja vähän muidenkin joukolta näkemyksiä asiaan.
Seuraavat kahdeksan siirtoa ja uudistusta tarvitaan pikimmiten eli noin vuoden sisään suomalaiseen jääkiekkoiluun:
1) SM-liiga on saatava auki, tavalla tai toisella. Sarjaan on voitava nousta, sarjasta on voitava pudota.
2) SM-liigan alle tai sisälle on muodostettava laadukas B-liiga.
Juttu jatkuu videon alla.
1:23
Teemu Selänne haluaa SM-liigan avoimeksi – kertoo mallinsa, jolla karsittaisiin.
3) Juniorijääkiekkoilussa on ankara kilpailu palautettava kilpailuun. U20-junioreiden SM-liigan joukkuemäärä on pudotettava neljääntoista, samoin on tehtävä U18-, U16 ja U15-SM-sarjoissa. Noihin sarjoihin on voitava nousta, niistä voi pudota. Suomalainen junioripelaaja on läpsytellyt aivan liian monta vuotta määrällisesti ja laadullisesti heikkoja pelejä – tai hänet on nostettu ennen aikojaan vanhempiin ikäluokkiin. Kaikista mandaattipaikoista on eri sarjoissa luovuttava. Mandaattipaikat ovat laiskistaneet seuroja.
4) Malli, jossa Leijonien päävalmentaja (nyt Jalonen) toimii myös huippu-urheilujohtajana, on heitettävä nopeutetulla aikataululla romukoppaan. Tämä kohta neljä on se kohta, jossa on epäonnistuttu pahoin. Esimerkiksi edellisen kohdan kolme ongelmat kumpuavat paljolti osaavan huippu-urheilujohtajan puutteesta. Uusi huippu-urheilujohtaja on palkattava niin pian kuin suinkin.
5) Edelleen, osin kohdasta neljä johtuen, juniorimaajoukkueiden valmennuspestit eivät saa jatkossa olla liki automaattisesti suojatyöpaikkoja SM-liigassa epäonnistuneille valmentajille.
6) Harri Nummelan on kutsuttava Suuri seminaari (vol.2) kasaan. Erkka Westerlund vetää seminaarin. Westerlund päättäköön, ketkä seminaariin kutsutaan mukaan. Kutsuttujen pohjan on oltava mahdollisimman laaja.
7) On tarkasteltava huolella, onko Suomen Jääkiekkoliiton ja SM-liigan suhde ja yhteiset toimintamekanismit kunnossa. Kumman jarrutusvaikutusta ilmenee minkäkin kehityskohteen edistyksen esteenä?
8) Ei ole pahitteeksi, jos sekä Nummela että Hiltunen arvioivat huolellisesti ja itsekriittisesti asemaansa jatkon suhteen. Heidän valtansa ja vastuunsa on suuri.