Viikonlopun siitepölykartat hohtavat punaisina Etelä-Suomessa ainakin viikonlopun ajan koivun kukinnasta johtuen. Ensi viikolla koivu puhkeaa kukkaan myös maan keskiosien lämpimissä kolkissa. Allergialääkärin mukaan oireita voidaan helpottaa pitkälti apteekin reseptivapailla lääkkeillä, mutta siedätyshoidon aloitusta ennen seuraava siitepölykautta kannattaa harkita jo.
Kuiva sää on päästänyt koivun siitepölyt leijailemaan ilmassa Etelä-Suomessa kuluneen viikon aikana. Allergiaoireista kärsiville ei ole luvassa helpotusta viikonlopunkaan aikana, sillä sään odotetaan lämpiävän entisestään, mikä voimistaa koivun kukintaa.
Turun yliopiston projektitutkija Sanna Pätsi kertoo, että koivun lisäksi Suomessa kukkii nyt myös leppä, mutta sen siitepölymäärät vaihtelevat vähäisistä kohtalaisiin.
– Etelä-Suomessa lepän kukinta on jo päättynyt, mutta Pohjois-Suomessa kukinta jatkuu edelleen. Maan keskiosissa lepän kukinta alkaa hellittämään, mutta koivun kukinta alkaa lämpimillä paikoilla ensi viikon aikana.
Koivun kukinta päättyy Suomessa vasta kesäkuun puolivälissä tai lopussa.
Tällä hetkellä, ja edelleen viikonlopun yli, koivun siitepölymäärät vaihtelevat Etelä-Suomessa runsaasta erittäin runsaaseen.
– Ilmavirta kulkee vielä toistaiseksi pohjoisesta etelään, joten koivun siitepöly ei kulkeudu maan muihin osiin, mutta ilmavirta on kääntymässä, jolloin siitepöly pääsee kulkeutumaan aivan maan pohjoisimpiin osiin saakka.
Katso ajankohtaiset Turun yliopiston siitepölykartat tästä.
Koivu kukkii tänä keväänä edellistä voimakkaammin
Tänä keväänä koivun kukinta on keskimääräistä voimakkaampaa, kun vuosi sitten se oli keskimääräistä heikompaa.
– Kukinta ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen voimakasta. Meillä on ollut vuosia, jolloin koivun siitepölyä on ollut ilmassa paljon enemmän. Allergikoista tosin voi tuntua, että tänä vuonna pölytilanne on pahempi kuin vuosi sitten, Pätsi kertoo.
Allergikoille edessä on vielä kuukausien pärskintä, sillä kaiken kaikkiaan siitepölykausi jatkuu Suomessa ainakin alkusyksyyn saakka.
– Koivun kukinta päättyy kesäkuun puolivälissä tai lopussa Pohjois-Suomessa, jossa se alkaa myös viimeisenä. Viimeinen voimakkaasti allergiaa aiheuttava laji, jonka siitepölyä meillä on ilmassa, on tuoksukki. Sen pöly kantautuu Suomeen eteläisemmästä Euroopasta ilmavirtausten mukana jopa syyskuun loppupuolelle asti.
Oireilu yleistä myös heillä, jotka eivät ole allergisia
Pölyt voivat aiheuttaa oireita silloin, kun niitä on ilmassa runsaasti, vaikka niille ei olisikaan erityisen allerginen, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian vastuulääkäri Jere Reijula Mehiläisestä
– IgE-välitteistä herkistymistä nähdään jopa joka toisella suomalaisella jossain määrin. Herkistyminen ei tarkoita vielä allergiaa, mutta jos allergeeni aiheuttaa oireita, silloin puhutaan allergiasta. Myös katupöly voi aiheuttaa samantapaisia oireita.
– Jos huomaa, että vuodesta toiseen ilmenee oireita siitepölyaikaan, ei allergiaa tarvitse todeta testeillä, vaan sitä voi melko huolettomasti hoitaa apteekista saatavilla käsikauppalääkkeillä.
Siitepölyallergiaoireita voidaan hoitaa nenäsumutteilla, silmätipoilla ja suun kautta otettavilla allergialääkkeillä. Ainoa keino hoitaa allergiaa, eikä vain oireita, on siedätyshoito.
Allergia oireilee muun muassa silmien kutinana, kirvelynä ja vuotamisena. Tyypillistä on, että siitepölyt aiheuttavat aivastelua ja nenän vuotamista. Myös hengitystieoireet ja iho-oireet ovat yleisiä.
– Iho saattaa kutista tai voi ilmetä atopiaa. Jos sairastaa allergista astmaa, voivat oireet pahentua siitepölykauden aikaan tai tulla esille, jos ne muina vuoden aikoina pysyvät poissa.
Lue myös: Kutisevatko silmät autossa? Yksi temppu voi helpottaa oireita
Oireisiin voi hakea helpotusta paikallisesti käytettävistä antihistamiineista, kuten silmätipoista ja nenäsuihkeista. Voimakkaita iho-oireita voidaan hoitaa kortisonivoiteella.
– Näiden tuotteiden vaikutusta voi tukea suun kautta otettavalla allergialääkkeellä. Jos sekään ei tuo helpotusta oloon, voi vielä keskustella lääkärin kanssa, voisiko oireiden hoitoa tehostaa vielä jollain keinoin.
– Allergeenien kulkeutumista hengitysteihin voi kokeilla välttää mekaanisilla suojilla, kuten kaulaliinalla tai hengityssuojaimella, mutta niistä on apua vain johonkin asti. Jos ulkona yrittää lenkkeillä tai pyöräillä, eivät mekaaniset suojat välttämättä riitä.
Mikäli allergiaoireiden paikallishoito yhdistettynä suun kautta otettaviin antihistamiineihin ei tuo helpotusta siitepölyoireisiin, kannattaa harkita siedätyshoitoa. Se on ainoa tapa hoitaa allergian aiheuttajaa, ei vain oireita.
Allergia, flunssa vai korona?
Todella voimakkaat allergiaoireet voi joskus olla vaikea erottaa flunssan oireista, mutta yleisesti ottaen allergiaan ei liity kuumetta.
– Yleensä sen kipeän olon kyllä tunnistaa. Virustauteihin liittyy usein lämpöä, heikotusta ja yskää, sanoo Reijula.
Lue lisäksi: Miksi kurkku on aamuisin karhea, vaikket ole kipeä? Viisi mahdollista selitystä
Nenää niistäessä voi jotain päätelmiä tehdä siitä, onko oireiden taustalla jokin virus vai siitepölyt.
– Allergian aikana lima on juoksevaa ja kirkasta, mutta aina siitä väristä ei voi täysin päätellä, onko kyseessä flunssa vai allergia. Huonosti hoidettu allergia voi altistaa virustaudeille, jolloin oireet johtuvat molemmista.
Siedätyshoidon aika ei ole nyt, mutta ota se jo puheeksi lääkärissä
Siitepölyjen siedätyshoitoa ei voida aloittaa siitepölykauden aikana vaan vasta sen mentyä ohi. Tämä johtuu siitä, että hoidosta saadaan aikaan paras teho, kun se aloitetaan ajoissa ennen seuraavaa siitepölykautta.
– Kesken allergiakauden siedätyshoito voi lisätä oireita kohtuuttomasti, kun altiste tulee sekä siedätyshoidosta että ympäristöstä. Tämän vuoksi hoito on turvallisempi toteuttaa, kun pölykausi ei ole päällä.
Kiinnostuksen hoitoihin voi kuitenkin nostaa esille jo nyt, tai viimeistään alkusyksystä, lääkärin vastaanotolla.
– Siedätyshoito kannattaa aloittaa noin neljä kuukautta ennen seuraavan siitepölykauden alkua. Ennen hoidon aloittamista täytyy ottaa allergiatestit ja selvittää, ettei taustalla ole astmaa, joka ensin pitää saada hoitotasapainoon, kertoo Reijula.
– Jos oireet haittaavat normaalia elämää allergian itsehoidosta huolimatta, silloin siedätyshoito on hyvä vaihtoehto. Sitä voidaan suositella, jos siitepölykauden aikana joutuu voimakkaiden oireiden vuoksi välttämään ulkona liikkumista, ikkunoiden auki pitämista, urheilua tai tulee poissaoloja töistä.
Lasten kannattaa antaa möyriä metsässä, jotta siellä elävä mirkobisto pääsee vahvistamaan puolustusjärjestelmää.
Koivusiedätyshoito voidaan tehdä pistoksina tai tabletteina. Tablettihoito on näistä vaihtoehdoista helpompi, koska se ei vaadi hoitajaa. Pistokset antaa aina allergiahoitaja.
– Pitkässä juoksussa allergiaa voi yrittää helpottaa siten, että liikkuu luonnossa ja työntää kädet multaan eli altistuu luonnon mikrobistoille. Tiedämme, että liian hygieenisissä oloissa eläminen ja kasvaminen, vaikuttavat epäedullisesti immuunipuolustuksemme vahvuuteen ja siten myös allergioihin.
– Pahimpaan siitepölyaikaan se, että välttää luonnossa liikkumista ja oleilua, voi helpottaa oireita, mutta kun pölyaika on ohi, suosittelen ajan viettämistä luonnossa ja käsien likaamista. Vaalimalla luontokontaktia, kytkemme itsemme takaisin sinne, missä puolustusjärjestelmämme on kehittynyt.
Lue vielä: Kärsitkö siitepölyallergiasta? Kohenna tukalaa oloa näillä lääkkeettömillä vinkeillä!
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Siitepölytiedotus