Suomalaiset eivät syö enää silakkaa yhtä paljon kuin aikaisemmin. Vielä 1980-luvun alussa silakkaa syötiin yli 30 miljoonaa kiloa vuodessa, kun nykypäivänä vastaava luku on 5 miljoonaa kiloa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jari Setälä kertoo syyn muutokselle:
– Viljelty kirjolohi ja norjanlohi ovat vuosien varrella korvanneet silakan, joka aikaisemmin oli tavallisin laji markkinoilla.
Viljelty kala on helppo vaihtoehto kaupoille, ravintolanomistajille ja kuluttajille. Silakan kalastuksessa ei nimittäin voida koskaan tietää varmasti, kuinka suuri saalis on tulossa.
– Jalostuksessa ja kaupoissa kalojen saatavuus on tärkein vaatimus. Vain silloin, kun tiedetään, että saadaan kalaa, voidaan solmia sopimuksia, kirjoittaa menuja ja markkinoida. Myös kuluttajat arvostavat isoja luuttomia lohifileitä luisten pikkukalojen sijasta, kertoo Setälä.
Isojen kalojen käsittely on pienien kalojen käsittelyä tuottoisampaa sekä jalostajille että kaupoille.
Luken tutkija Jukka Pönni on samaa mieltä kollegansa kanssa.
– Suurin syy silakan vähentymiseen markkinoilla on se, että viljellyt kalat ovat syrjäyttäneet sen. Ennen syötiin enemmän silakkaa, kotona tehtiin silakkalaatikkoa ja armeijassa silliä syötiin joka toinen päivä. Loppujen lopuksi se ei maistukaan enää niin hyvältä.
Lohi on kuluttajien suosikki
Nykyisin selkeä enemmistö Keskon ja S-ryhmän myymistä kaloista on viljeltyjä. Silakan osuus koko kalamyynnistä on vain noin 3,5 prosenttia. Enimmäkseen lajia myydään säilykkeinä.
Kalamarkkinoiden ykkönen on norjanlohi. Toisena tulee kirjolohi. Suurin osa myydyistä kaloista on ulkomaista.
S-Ryhmän tuoteryhmäpäällikkö Antti Oksa uskoo, että silakan myynnin laskun taustalla ovat kuluttajien tottumukset.
– Uusi kuluttajasukupolvi ei ole niin tottunut silakkaan. Se vähentää myös kalastajien määrää, joten on yhä vaikeampaa päästä käsiksi luonnonvaraisiin kaloihin.
Keskon tilanne on samankaltainen. Yhtiön osasto- ja myyntipäällikkö Janne Vuorisen mukaan silakkaa ostavat enimmäkseen vanhemmat kuluttajat.
– Norjanlohi on se kala, jota kuluttajat haluavat ostaa tällä hetkellä.
Vaikka viljelty lohi onkin nyt trendikästä, ovat Kesko ja S-ryhmä myös mukana Itämeri-projektissa. Kesko toi markkinoille uuden kalapihvin, joka on valmistettu Itämeren niin sanotusta roskakaloista. S-ryhmä pyrkii kehittämään yhteistyötään kotimaisten kalastajien kanssa ja lisäämään Itämerestä pyydettyjen kalojen määrää myymälöissään.
– Villeille kaloille, kuten silakalle, on kysyntää. Tavoite on, että silakkaa voitaisiin tulevaisuudessa tarjota entistä enemmän, Vuorinen kertoo.
Vä hemmän myrkkyjä
Vaikka kiinnostus silakkaa kohtaan on vähentynyt, Pönnillä on kalasta positiivista sanottavaa.
– Kymmenen vuotta sitten silakka ja muut Itämeren kalat olivat erittäin dioksiidipitoisia, mutta tilanne on parantunut huomattavasti.
Ennen Suomi ja Ruotsi tarvitsivat erikoisluvan silakan myyntiin, koska sen dioksiinimäärät ylittivät EU:n asettamat rajat eikä kummassakaan maassa saada dioksiinia muista tuotteista. Nykyisin lupaa ei tarvita, sillä kalan dioksiinipitoisuus on vähentynyt merkittävästi.