Kotimaisten luonnonkalojen pyyntiaika on nyt parhaimmillaan. Silti yhä useampi suomalainen valitsee lautaselleen tuontilohta.
Suomalaiset ovat Euroopan kärkimaita kalan kulutuksessa. Syömme kalaa kolmanneksi eniten Euroopan unionin alueella, noin 15 kiloa henkeä kohden vuodessa.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilaston mukaan kalan kulutus on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosien aikana.
– Kysyntä on muuttunut selkeästi. Ihmiset haluavat syödä kalaa enemmän kuin ennen, kertoo kauppias Jouni Ekholm K-Supermarket Mustapekasta.
Yhä harvemmin lautasellemme kuitenkin valikoituu kotimaista kalaa.
Suomalaisten suosikkikala on lohi
Vaikka Suomen vesistöt ovat täynnä luonnon kaloja, eniten suomalaiset syövät kuitenkin kasvatettua tuontikalaa. Suomalaisten ehdoton suosikkikala on lohi, jota syödään noin viisi kiloa vuodessa henkeä kohden. Toiseksi eniten kulutetaan säilyketonnikalaa, lähes kaksi kiloa vuodessa.
Kotimaisten kalojen osuus kaikesta kuluttamastamme kalasta on noin kolmannes. Kotimaan vesialueiden tärkeimmät saaliskalat ovat silakka, muikku ja ahven.
Ruokakalaa Suomessa kasvatetaan 13 miljoonaa kiloa. Kasvatetusta kalasta suurin osa on kirjolohta.
Saatavuus nostaa hintoja
Kotimaisten kalojen käyttöä vähentää usein korkea hinta.
– Kotimaisen kalan kysyntä on vahvaa, mutta pyydettyjen kalojen osalta saatavuus on heikkoa ammattikalastajien vähyyden vuoksi. Tämä vaikuttaa myös kotimaisen kalan hintaan, kertoo Mika Jääskeläinen Kalatukku E. Erikssonista.
Myös valmistus verottaa kotimaisten kalojen kysyntää. Valmiit kalatuotteet päätyvät helpommin ostoskoriin kuin perkaamista ja fileointia vaativat tuotteet.
– Kotimaisen kalan pienen saatavuuden takia hinnat ovat niin kovia, ja ohjaavat tasahintaisempaan tuontikalaan, lähinnä Norjan loheen. Suomalaisen kalan fileiden menekki alkaa merkittävästi hidastumaan myyntihinnan noustessa yli 30 euron kilolta, Ekholm kertoo.
Suomalainen kala myös säilyy heikommin kuin esimerkiksi lohi, jolloin kauppiaiden on varauduttava suurempaan hävikkiin.
Suomalaisten tärkeä D-vitamiinin lähde
Kalaa suositellaan syötäväksi monipuolisesti kaksi kertaa viikossa. Sen lisäksi, että kalasta saadaan elimistölle tärkeitä rasvahappoja, kala on suomalaisille myös tärkein D-vitamiinin lähde.
Parhaita D-vitamiinin lähteitä ovat kuha, siika ja silakka. Tuontikaloista seiti ja tonnikala eivät puolestaan sisällä juuri lainkaan tätä vitamiinia.
– Kotimaisen kalan laatu on hyvää ja jäljitettävyys on tuontikalaa parempaa, Jääskeläinen lisää.
Suomalaista kalaa kannattaa syödä sekä sen terveellisyyden, että ympäristön kannalta. Kalasta voi valmistaa monipuolisesti maukasta ruokaa.
Kalan kysyntä kasvaa tulevaisuudessa
Jääskeläinen uskoo kotimaisen kalan kysynnän muuttuvan lähitulevaisuudessa positiiviseen suuntaan.
– Lähiruoka-ajattelu on ollut nousussa jo vuosia, ja uskon sen jatkuvan, Jääskeläinen toteaa.
Myös Ekholm uskoo kalan menekin lisääntyvän terveystrendien jatkaessa kasvuaan.
– Tällä hetkellä kotimaisista kaloista saatavilla on parhaiten ahventa, haukea, silakkaa, villisiikaa ja kasvatettua kirjolohta ja nieriää, Ekholm kertoo.
Nyt jos koskaan kannattaa valmistaa kotimaista kalaa, sillä kesällä suomalaisen kalan saatavuus on heikkoa lämpimien vesien vuoksi. Kun kalaa on saatavilla, myös hinnat ovat alhaalla.
Kokeile herkullisia kalaruokia:
Grillattu ahven foliossa
Paistettu kuha
Graavattu siika
Lähteet: Suomen Kalankasvattajaliitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus