Syyskuun yhdennentoista päivän iskuilla on ollut maailmanlaajuisia ja hyvin kauaskantoisia vaikutuksia. MTV Uutiset kokosi listan seurauksista.
Lentokenttien turvamääräykset
Pitkät jonot lentokentillä, ruumiintarkastukset, nesterajoitukset - tästä tuli arkipäivää lentomatkustajille kaksoistorni-iskujen jälkeen.
Ennen vuotta 2001 sytkäri ja iso pullo hiuslakkaa kulkivat ongelmitta käsimatkatavaroissa. Jotkut lentoyhtiöt sallivat jopa pieniä veitsiä matkustamon puolella. Vauvanruokasoseita ei tarvinnut selitellä eikä kukaan ollut kiinnostunut, jos käsimatkatavaroissa kuljetti pakasteita.
Nesteiden tunkeminen litran pussiin olisi tuntunut naurettavalta.
Vuosi 2001 toi litran pussit lentokentille.
Nyt naurettavalta tuntuu, jos lentokentän turvatarkastuksessa joku ei ole pakannut hammastahnaa ja deodoranttia minigripiin jo ennen turvatarkastusportteja.
Urkinta lisääntyi
Tiedustelun määrä Yhdysvalloissa räjähti vuoden 2001 jälkeen. Monen amerikkalaisen mielestä hallinto lävistää urkinnallaan kaiken arkielämän eikä mikään pysy viranomaisilta piilossa. Tiedustelubudjetit ovat moninkertaistuneet.
Miljoonat kännykät ja sähköpostit ovat hallinnon silmien alla, ja tiedustelu ulottuu myös Yhdysvaltain rajojen ulkopuolelle. Amerikkalaiset ovat ajautuneet riitoihin muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkelin kanssa urkintansa vuoksi.
Amerikkalaisten tiedustelun laajuuden on paljastanut muun muassa Edward Snowden, joka vuosi julkisuuteen kasapäin salaisia, laajamittaisen urkinnan paljastavia asiakirjoja.
Sota terrorismia vastaan
Vuoden 2001 iskujen jälkeen silloinen Yhdysvaltain presidentti George W. Bush aloitti pikaisesti iskujen jälkeen terroristijohtaja Osama bin Ladenin jäljittämisen. Tämä johti sotaan Taleban-liikettä vastaan Afganistanissa.
Syytettyjen listalle päätyi myös Irak. Bush esitteli todisteita maan yhteyksistä al-Qaidaan ja väitti presidentti Saddam Husseinin iraq war piilottelevan joukkotuhoaseita. Pian amerikkalaisjoukot vyöryivätkin ylivoimalla Bagdadiin. Hussein kammettiin vallasta, mutta joukkotuhoaseita ei löytynyt.
Saddam Husseinin patsas kaadettiin Irakissa joulukuussa 2003.
Hyökkäys Irakiin osoittautui fiaskoksi - amerikkalaiset jumittuivat Irakiin seitsemäksi veriseksi vuodeksi. Sittemmin pommitetun maan tuhkista nousi Isis, ja jälleen amerikkalaiskoneet pommittavat Irakia.
Afganistanin kanssa tilanne ei juuri ole valoisampi. Terroristijohtajaa amerikkalaiset metsästivät lähes kymmenen vuotta. Vieläkään amerikkalaisjoukot eivät ole päässeet vetäytymään maasta kokonaan.
Maailmanpolitiikan asiantuntijat kiistelevät aika ajoin siitä, olivatko sodat suoraa seurausta 9/11-iskuista. Moni pitää mahdollisena, että erityisesti Irakin sotaan olisi ajauduttu myös ilman tuhoisia iskuja Amerikkaan.
Yhdysvallat kääntyi sisäänpäin - turvallisuudentunne romuttui
Terrori-iskut jättivät kauaskantoisen jäljen amerikkalaisten mielenmaisemaan. Epäluuloisuus ja pelko lisääntyivät.
Sodat ovat raivonnet Afganistanissa, Irakissa, Pakistanissa, Jemenissä ja Libyassa. Vaikka konkreettisesti taistelut on käyty kaukana kotimaasta, turvallisuudentunne on horjunut suuresti myös kotipuolessa. Tästä esimerkkinä voidaan listata muun muassa kidutuksistaan tunnettu Guantanamon vankileiri, maahanmuuttolakien tiukentaminen ja lisääntynyt pelko islaminuskoa kohtaan.
Yhdysvallat ei ole onnistunut edelleenkään sulkemaan Guantanamon vankileiriä.
Juuri näistä syistä republikaanien presidenttiehdokkaaksi päätyi kohumiljardööri Donald Trump. Mies, joka vastoin kaikkea ennusteita kisaa nyt Yhdysvaltain presidentin virasta.