Kommentti: Maailman vahvimman sotakoneen murskatappio – "Viimeinen sammuttaa valot"

Ehkä joku pienkone, ajattelimme. Hetken kuluttua tuli toinen viesti: avatkaa televisio NYT. Syyskuun terrori-iskut olivat tapahtuneet.

Kuukautta myöhemmin naputtelin uutisia Yhdysvaltain erikoisjoukkojen toiminnasta Afganistanissa, Tutuksi tuli nimi Osama bin Laden. Ennen vuoden 2001 loppua al-Qaidaa isännöinyt Taleban oli nujerrettu ja Yhdysvallat oli varma, että bin Laden saadaan päiviltä pommittamalla Tora Boran vuoristotukikohta tuusan nuuskaksi.

Mutta bin Laden livahtikin Pakistaniin ja kuluisi kymmenen vuotta ihmisjahtia, ennen kun niin kävi.

Kuinka paljon ja kuinka turhaan. Taistelu Talebania vastaan Afganistanissa 20 vuoden ajan on ollut Yhdysvaltain pisin sota. Se on vaatinut arviolta yli 6 000 amerikkalaissotilaan ja sopimustyöntekijän hengen. Noin satatuhatta afganistanilaista siviiliä ja sotilasta on kuollut. Sota on maksanut ehkä noin 2 tuhatta miljardia dollaria.

Strategisia virheitä

Suomesta katsoen Yhdysvallat teki kummallisen oloisia päätöksiä 2000-luvun sotaretkillään sekä Afganistanissa että myöhemmin Irakissa. Afganistan oli kansainvälisen yhteisökin tukema kohde, mutta ennen kun se saatiin vakautettua, Yhdysvallat päättikin - vauhtiin päästyään - jatkaa valtiollisia järjestelyjä Irakissa.

Presidentti George Bush nuorempi halusi jatkaa siitä, mihin presidentti-isänsä lopetti Persianlahden sodassa. Bush halusi kaataa Irakin diktaattori Saddam Husseinin. Nimellinen syy oli joukkotuhoaseet, mutta, kuten Time-lehti myöhemmin päätteli, Bush vain halusi sodan, luottaen, että Yhdysvaltain valtava sotakone hoitaa tämänkin käden käänteessä.

Kumpikin arvio osoittautui murskaavan vääräksi.

Afganistanissa tarvittuja joukkoja piti kierrättää Irakissa, joka muuttui pikasodasta pitkäksi ja veriseksi. Samaan aikaan Afganistanissa, noin vuosina 2004-2008, Taleban pääsi vahvistumaan, kun amerikkalaissotilaita ei ollut tarpeeksi. Yhdysvaltain uskollinen kumppani Britannia yritti paikata aukkoa, ja satoja brittejä kuoli eteläisessä Helmandin maakunnassa.

Valtionrakennus sekä Irakissa että Afganistanissa ei oikein edennyt. Afganistanin vuonna 2001 melskeissä saatu presidentti Hamid Karzai osoittautui voimattomaksi.

Kohti nöyryytystä

Washingtonissa Bush vaihtui Barack Obamaan, Vuonna 2009 Obama päätti lisätä joukkoja Afganistanissa reilulla kädellä, kuten Bush oli tehnyt Irakissa pari vuotta aiemmin.

Yhdysvaltain ongelma oli yhä se, että ei Irak ollut kokonaan rahoittunut, ja Afganistanissa joukkojenlisäyskään ei nistinyt Talebania.

Vuonna 2014 Afganistanissa siirryttiin  - aika riskillä -  afganistanilaisten sotilaalliseen kouluttamiseen pitämään itse oma talonsa pystyssä. Yhdysvallat kun sai samaan aikaan huomata, että Irakissa oli syntynyt uusi voima: ISIS.

Kun Afganistan oli edelleen levoton, Obaman hallinto oli aloittanut lähes salaa neuvottelut Talebanin kanssa. Niistä ei tullut vuosiin mitään ja Obama vaihtui Trumpiin.

Aina yhtä hienovarainen Trump halusi pakottaa Talebanin ja Afganistanin heiveröisen hallinnon rauhansopimukseen saadakseen Yhdysvallat lopullisesti irti Afganistanista. Viime vuonna seurasikin diili: Yhdysvallat vetää kaikki joukkonsa, ja vastineeksi Taleban pidättyy iskuista, neuvottelee hallinnon kanssa, eikä anna terrorijärjestöjen toimia maaperällään.

Talebanin on täytynyt hieroa käsiään tyytyväisyydestä. Sille ojennettiin täyskäsi.

Luhistuminen

Sitten Trump vaihtui Joe Bideniin tämän vuoden alussa. Bidenin epäkiitolliseksi tehtäväksi jäi toimeenpanna Trumpin diili, ja huhtikuussa kerrottiin, että Yhdysvallat vetäytyy syyskuun terrori-iskujen 20-vuotispäivänä. Tästä rohkaistuneena Taleban aloittikin maakuntatoiminnan ja ryhtyi leipomaan Afganistanin armeijasta omaansa. Se oli helppoa: afganistanilaissotilailla ei ollut motivaatiota, kun oli näkyvissä, että selkänoja Yhdysvallat poistuu tuotapikaa.

Armeija oli Yhdysvaltain kouluttama ja varustama, joten kun Taleban sai sen puolelleen, koko korttitalo sortui. Jo heinäkuussa Yhdysvallat hylkäsi kerralla ja kokonaan valtavan Bagramin lentotukikohdan. Elokuun toisella viikolla Taleban käytännössä otti koko maan haltuunsa ja marssi Kabuliin.

Mitä 20 vuoden sodalla saavutettiin?

Afganistaniin yritettiin istuttaa demokratiaa, markkinataloutta, koulutusta ja terveydenhuoltoa. Lapsikuolleisuus putosikin puoleen ja edellisen Talebanin kouluista kieltämien tyttöjen lukutaito on noussut 37 prosenttiin. Kaupungeissa on ollut valoja ja elämää, radiosta on kuulunut pop ja televisiossa on ollut visailuja.

Mutta onko kaikki ollut vain pintaa? Afganistanin heimovanhemmat ovat sanoneet, että tätä maata ei voi ottaa haltuun. Britannia, Neuvostoliitto ja nyt Yhdysvallat ovat joutuneet toteamaan, että Afganistan todellakin on imperiumien hautausmaa.

Niinpä viime yönä viimeisenä poistuneen amerikkalaissotilaan ei tarvinnut sammuttaa valoa. Se ei ollut koskaan oikein syttynytkään.

Lue myös: Afganistanista 90-luvulla paennut Nasima Razmyar Talebanien valtaannoususta: "Painajainen joka jälleen toistuu"