Juhlissa ilta venähti vähän pitkäksi, tuli valvottua, syötyä ja juotua yli oman tarpeen. Kauneusunet kaverin nojatuolissa jäivät lyhyeksi. Kylppärin kelmeä valo paljasti aamulla nuhruisen juhlijan, jonka silmäpusseihin voisi majoittaa ainakin tusinan kengurunpoikasia.
Johtuiko kaverin kylpyhuoneen tehokkaasta valaistuksesta vai yleisestä morkkiksesta, mutta sinä juhlien jälkeisenä aamuna tajusin kanniskelevani valtavia silmäpusseja. Tummista silmänalusista olen kalpeaihoisena kärsinyt jo pikkutytöstä lähtien, joten ne eivät saaneet minua kiljaisemaan kauhusta.
Vaadin ystävättäreltä empatian lisäksi käytännön toimia. Jääkaapissa viilenneet lusikat ja teepussit tuntuivat mukavilta. Kurkkuviipaleet palauttivat jotakin ihon raikkaudesta levitettyäni niitä kauttaaltaan kasvoilleni.
Viis siitä, että kaveri oli varannut kyseisen vihanneksen käytettäväksi aamiaissämpylöiden päälle, aamuni – ja koko loppuelämäni – tuntui romahtaneen valtaviin reppuihin silmien alla. Kuka voisi ajatellakaan jotakin niin proosallista kuin syömistä sellaisessa tilanteessa?
SXC
Kohtaloni koko karmeus alkoi paljastua itselleni vasta siinä vaiheessa, kun sain odottamattoman vastauksen kepeästi heittämääni kysymykseeni:
– Sano sinä parhaana ystävänäni suoraan, oletko aikaisemmin huomannut minulla tällaisia silmäpusseja? Luulin kuulevani vähätteleviä muistituokioita aiempien bailausten jälkeisistä aamuista, mutta eteeni räväytettiinkin jo vuosia kehittynyt ongelma, jota en ollut uskonut muiden huomanneen:
– No, nyt kun otit asian itse esille, niin olen jo vähän ihmetellyt, miksi et ole tehnyt asialla jotakin.
Vaikka omassa kylpyhuoneessani onkin pehmeämpi ja siten armollisempi valaistus, olin toki huomannut pientä turvotusta silmieni alla. Olin peitellyt ongelmaa valokynällä, peitepuikoilla ja puuterilla: silmäpussin pohjalle levitetään ohuelti valokynän väriä ja häivytetään sitä ylöspäin, tupsutellaan kevyesti irtopuuteria värin päälle, jotta se ei lämmetessään tiivisty juoviksi silmäpussin pohjalla. Minusta puuteri häivyttää pullistelevaa vaikutelmaa, koska se antaa mattapinnan silmien alle.
Luovuus kukkii nikseissä
Nyttemmin olen hakenut kaikkialta tietoa, vinkkejä ja niksejä, miten pääsisin eroon silmäpusseista. Jääkaapissani on enemmän viilentäviä geelejä, käytettyjä teepusseja ja lusikoita kuin ruokatarvikkeita. Auringossa en ole ollut ilman peittäviä laseja enää pitkään aikaan.
Olen seurannut Sandra Bullockin Miss Kovis -elokuvassa esiteltyä vinkkiä ja kokeillut peräpukamavoidetta, jota mallimaailmassa kuulemma käytetään silmäpussien laskemiseksi. Sen verran voinen paljastaa, että kannattaa valita tuote, joka ei sisällä mentholia. Raikastava ainesosa saa nimittäin silmät vuotamaan runsaasti, mikä turvottaa myös yläluomet.
En voisi kuvitellakaan meneväni nukkumaan ilman silmänympärysgeelin lupaavaa sipaisua. Tosin voin todeta silmäpussit joka aamu kasvoillani, joten lupaavatko mainokset liikaa vai mikä tilanne olisikaan, jos en olisi tuotetta käyttänyt?
Olen opetellut nukkumaan pelkästään selälläni, sillä olen kuullut sanottava, että vatsallaan nukkuminen aiheuttaa silmäpusseja. Aamuisin napostelen heti herättyäni tuoretta ananasta, jonka toivon poistavan nestettä paitsi elimistöstäni myös erityisesti silmieni alta. Dieetti sai minut aluksi ravaamaan naistenhuoneessa niin usein, että pomokin kysyi, onko virtsatietulehdus ehkä ongelmani. Sittemmin huomasin ilokseni, että ananas on tepsinyt ja nestettä on poistunut, sillä sormeni ovat hoikistuneet.
Vältä suolaa ja muita syntejä
Shutterstock
Päivisin yritän litkiä suositellut kaksi litraa vettä, sillä jotkut uskovat silmäpussien kertovan itse asiassa nestevajauksesta. Ylenmääräisestä juomisestakaan ei silti hyvää seuraa. Suola on niputettu tupakan ja alkoholin kanssa synniksi, joka on ensimmäinen askel kohti turmiota – sekä silmäpusseja.
Yritän ulkoilla ja nukkua riittävästi sekä luoda uraa, täytyyhän minun jotenkin pystyä maksamaan kaikki tarvitsemani kosmetiikka. Olen lisäksi ajatellut kokeilla kosmetologin mainostamaa elektrolyyttigeeliä ja mikrovirtaa.
Ehkä hankin silmälasitkin, ei pelkästään muodikkaiden pokien takia vaan sen tähden, että pahimpina päivinä ne ovat ainoa keino peittää silmäpussit. Näyttää nimittäin siltä, että ongelma syvenee käsi kädessä ikävuosien tai pikemminkin kuluneiden sekuntien tahdissa.
Leikkaus lienee ainut todella tepsivä keino päästä eroon silmäpusseista, sillä siinä poistetaan varovasti alaluomen löystynyttä ihoa. Eikä tämänkaltaiseen kosmeettiseen kirurgiaan saa Kelasta korvausta, joten koko lysti menee omasta kukkarosta. Leikkausta suositellaan vain todella häiritsevien silmäpussien tai alaluomien rasvatyrän hoitamiseksi.
Edessä pussittava tulevaisuus
Minua ei kovasti lohduta silmälääkärini vakuuttelu, että alaluomien silmäpusseista ei ole mitään lääketieteellistä haittaa. Silmäluomien alueen iho on alun perinkin ohutta ja ihonalainen kudos löysää. Vuosien kuluessa joustavuus vähenee entisestään, iho kuivuu ja vetovoima alkaa venyttää sitä kohti Maan keskipistettä.
Aluksi silmäpussit ovat vain aamujen kauhistus, mutta lopulta ne eivät ehdi laskea koko päivänä. Lähisukuaan tarkastelemalla voi valottaa omaa tulevaisuutta, sillä alttius silmäpusseille kulkee myös perintötekijöissä.
Tavallisimmin silmäpussit alkavat vaivata 35–40-vuotiaita, mutta geenit ja rankat elämäntavat voivat näkyä jo 20–30 vuoden iässä. Viisikymppisillä ja sitä vanhemmilla silmäpussit alkavat olla melkein enemmän sääntö kuin poikkeus.
Teksti: Pirjo-Margit Lehtinen
Kuvat: Shutterstock