Sipilä avautuu poikansa kuolemasta, Orpo harmittavasta desimaalista ja Halla-aho politiikan välirikosta – näistä henkilökohtaisista asioista puoluejohtajat eivät juuri ole julkisuudessa puhuneet

Vapaalla Ripsan kanssa -ohjelmasarjassa eduskuntapuolueiden puheenjohtavat päästivät katsojat kurkistamaan yksityiselämäänsä. Sarjassa selvisi, millaisia ihmisiä paljastuu poliitikon roolin takaa.

MTV:n toimittajan ja uutisankkurin Ripsa Koskisen-Papusen kanssa puolueiden puheenjohtajat antoivat kameroiden tallentaa itseään vapaa-aikanaan.

Puoluejohtajat näyttivät ohjelmassa itselleen tärkeitä paikkoja ja kertoivat elämästään asioita, joista he eivät päivittäisessä työssään juurikaan puhu. 

Sipilä avautui poikansa kuolemasta


Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä, kutsui Koskinen-Papusen verstaaksi muutettuun autotalliinsa. Ohjelmassa Koskinen-Papunen kysyy Sipilältä, mitä asioita hän pelkää elämässä.

– En tiedä, pelkäänkö enää mitään. Lapsen kuolema oli sellaista, että sitä ei toivo kenellekään. Se oli kieltämättä pelottava kokemus.

Sipilän poika Tuomo menehtyi 22-vuotiaana neljä vuotta sitten. Samaan aikaan Sipilän piti alkaa kampanjoida vaaleja varten.

– Sanotaanko, että kun on vaikeuksia edessä, olen ajatellut, että olen käynyt läpi niin vaikean asian, että tämä ei ole mitään sen rinnalla. Sellaista asiaa ei ole tullut vastaan – eikä varmaan tulekaan – joka olisi hankalampi.

Halla-aho puhuu isyydestä ja kipeistä välirikoista


Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoo Ripsa Koskinen-Papusen haastattelussa, että perussuomalaisten hajoamisessa satutti eniten se, että ihmiset, joiden kanssa hän oli tehnyt pitkään yhteistyötä ja joita hän oli tukenut, pettivät perussuomalaiset.

– Se hiukan nakersi uskoa ihmiseen, sanotaan näin, Halla-aho sanoo Ripsan kanssa vapaalla -ohjelmassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on huolissaan siitä, etteivät ihmiset vaikuta nykyään olevan kovin kiinnostuneita vaikkapa historiasta tai maailman tilasta.

– Pinnallisuudesta on tullut tietynlainen trendi, Halla-aho kiteyttää.

Hän puhuu haastattelussa myös perheestään sekä siitä, minkälainen isä hän on. Hän tunnustaa olevansa isänä hyvin huolehtivainen.

Rinne avoimena parisuhteestaan ja terveydestään


SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi ohjelmassa keskittyvänsä kuntouttamaan lihaksiaan. Hän oli kutsunut toimittajan kylään kotiinsa Mäntsälään.

Rinne joutui joululomalla sairaalaan keuhkokuumeen takia. Suomessa huomattiin, että hänellä oli myös sepelvaltimon tukos, joka piti avata pallolaajennuksella.

Hän kertoo ohjelmassa myös parisuhteistaan ja siitä, miten pitää ihmissuhteensa kunnossa kiireisen poliitikon työn viedessä leijonan osan ajasta.

– Tykkäämme vaimoni Hetan kanssa hengailla olohuoneen isolla sohvalla, iltaisin siinä kyhnytämme toisiamme, Rinne sanoo ja naurahtaa päälle. 

Arkena Rinne kertoo rientävänsä paikasta toiseen vain viiden tunnin yöunilla.

Yksi kohu on jäänyt harmittamaan Orpoa


Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoo ohjelmassa muun muassa yhdestä kohusta, joka on jäänyt harmittamaan häntä.

– Pitää olla valmis vastaamaan, ja siihen sisältyy tietenkin riski. Hieman väärä sanavalinta voi aiheuttaa sellaisen keskustelun, jota ei voi ymmärtää, Orpo toteaa.

Orpo antaa esimerkkinä sen, kun hän sanoi eduskunnan kyselytunnilla vanhuspalveluista puhuttaessa, ettei ihminen ole desimaali.

–  Siitä nousi aikamoinen keskustelu. Se tuntui siinä mielessä pahalta, että minulle mikään ei ole sen tärkeämpää kuin se, että meidän yhteiskunnassamme pidetään sekä lapsista että vanhuksista huolta, Orpo sanoo.

– Kun tästä yhdestä vähän onnettomasta lausahduksesta nousi kohu, se harmitti.

Aktiivinen urheiluharrastaja Orpo kertoo Ripsa Koskinen-Papusen haastattelussa myös onnettomuudesta, joka hänelle tapahtui Kesärannan kuulantyöntökisoissa.

Vammaisperheen arjesta jälki Essayah arvomaailmaan


Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, kilpakävelyn maailmanmestari Sari Essayah on menestynyt sekä poliitikkona että urheilijana. Hän kertoo ohjelmassa saaneensa äidiltään ja mummoltaan tärkeän elämänohjeen, jonka hän muistaa edelleen.

Essayah puhuu Koskinen-Papuselle muutenkin paljon lapsuudestaan ja elämästään.

Vammaisperheen arki on jättänyt jälkensä Sarin arvomaailmaan.

– Jokaisen ihmisen ihmisarvo ja täysi ihmisarvo on tosi keskeinen asia elämässä. Olen omassa perheessä nähnyt sen, miten jokaiselle vammaiselle kuuluvat samat oikeudet kuin kelle tahansa meille.

Essayah on lapsuudestaan asti tottunut auttamaan toisia.

– Meidän ei tarvitse arvioida sitä, miten toinen on elämänsä elänyt, vaan kyllä meidän lähimmäisenä kuuluu olla auttamassa ja tukemassa ihan jokaista, Essayah miettii.

Hän kertoo myös, että uskonto on kiinteä osa hänen perheensä elämää.

Olutharrastaja Terho kertoo, miten ydinsodan uhka vaikutti uravalintaan


Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho esittelee Koskinen-Papuselle lapsuudenmaisemiaan Kirkkonummen Masalassa.

Lapsuudesta jäi erityisesti mieleen keskustelu isän kanssa, että ydinsodan uhka on todellinen ja ihmiskunta voisi hävitä hetkessä. Kylmän sodan uhkien tajuaminen jätti Terhoon vaikutuksen, joka näkyy edelleen tämän poliittisessa arvomaailmassa.

Terho vie Koskinen-Papusen myös yhteen kantapubeistaan Helsingissä. Terho kertoo harrastavansa oluita ja käyvänsä kerran viikossa ulkona oluella.

– Kun on julkisella paikalla, pitääkö vähän miettiä, kuinka monta olutta alas kiskoo, Koskinen-Papunen kysyy.

– Mitäs luulet, Terho vastaa nauraen.

Haavistosta paljastuu remonttireiska – näin hänestä tuli rauhanneuvottelija


Miten vihreiden puheenjohtajasta Pekka Haavistosta tuli rauhansovittelija? Haavisto muistaa vielä sen hetken, kun sovittelija hänessä heräsi.

Pekka Haavisto lähti Persianlahden sodan kynnyksellä pienellä eduskunnan porukalla Irakiin vapauttamaan suomalaisia panttivankeja Bagdadissa.

Paikan päällä irakilaiset kuitenkin kehottivat suomalaisia poistumaan maasta. Suomalaisjoukko ei kuitenkaan suostunut lähtemään, vaan he vaativat panttivankeja mukaansa. 

– Sen kymmenen päivän aikana huomasin jollain tavalla, että monella hermot eivät kestäneet painetilanteessa. Huomasin, että mitä isompi paine oli, sitä rauhallisemmaksi muutuin, Haavisto pohtii Ripsa Koskinen-Papusen haastattelussa.

Lisäksi Haavisto kertoo, kuinka hän kiinnostui jo nuorena ympäristöasioista valveutuneiden ystävien ja vanhempien ansiosta.

Vapaallaan Haavisto on todellinen remonttireiska, sillä hän on remontoinut peräti viisi asuntoa elämänsä aikana.

– Näistä me ei riidellä Antonion kanssa, mutta kun hän tulee sisälle remontoitavaan kohteeseen, hän kysyy, että olenko ihan hullu. Tänne me ei ikinä muuteta. Sitten siitä tulee kuitenkin ajan myötä hyvä.

Andersson myöntää, että valinta ja kokemattomuus pelottivat


Vasemmistoliiton Li Andersson tunnustaa ohjelmassa ymmärtävänsä, miksi niin moni poliitikko palaa nykyään loppuun. Hän ei usko, että kyse on ainoastaan työtaakasta, vaan poliitikon työhön liittyvästä henkisestä paineesta.

– Välillä politiikassa voi tulla tunne, etteivät hommat ole sujuneet kovin hyvin. Jos on ollut vaikka joitain ulostuloja, jotka on tulkittu väärin ja joista on tullut kritiikkiä, Andersson kertoo Vapaalla Ripsan kanssa-ohjelmassa.

Andersson oli vain 29-vuotias, kun hänet valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Hän oli ollut vasemmistonuorten puheenjohtaja ja toiminut Turun kaupunginvaltuustossa ennen kuin hänet valittiin, mutta kansanedustajana hän oli vasta ensikertalainen.

Hän myöntää nyt, kaksi vuotta myöhemmin, että valinta puheenjohtajaksi todellakin pelotti.

– Pelotti kyllä todella paljon. Siinä ei kanna vaan omaa itseään, vaan koko jengin menestyksen aika pitkälti omilla hartioillaan, Andersson pohtii.

Vanhempien kuolema ja sairauskohtaus vaikuttavat Henrikssonin elämään


Stereotypia kultalusikka suussa syntyneistä suomenruotsalaisista on aina ärsyttänyt RKP:n puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia, joka on elänyt stereotypioista poikkeavan elämän. Hänen vanhempansa ovat kuollet hänen ollessaan melko nuori, ja sisaruksia oli seitsemän.

– Ärsyttää suuresti, kun sanotaan, että suomenruotsalaiset ovat syntyneet kultalusikka suussa. Koska näinhän ei ole, hän kertoo Vapaalla Ripsan kanssa -ohjelmassa.

Hän kertoo myös sairauskohtauksesta, joka iski yllättäen, tavallisena maanantaipäivänä.

– Huomasin, että kun yritin lukea tekstiä, se ei pysynyt kasassa. Sitten käsi rupesi puutumaan ja alkoi muutenkin olla huono olo. Huomasin, että nyt on jokin vialla, Henriksson muistelee.

– Ilmeisesti se oli jonkinlainen verenkiertohäiriö.

Kohtauksen jälkeen hän alkoi liikkua enemmän ja huolehtia terveydestään.

Lue myös:

    Uusimmat