Miten vihreiden puheenjohtajasta Pekka Haavistosta tuli rauhansovittelija? Ainakin luonne sopii sovittelutyöhön, koska hän on aina ollut luonteeltaan utelias ja pysähtynyt kuuntelemaan toisia. Haavisto muistaa vielä sen hetken, kun sovittelija hänessä heräsi.
Pekka Haavisto lähti Persianlahden sodan kynnyksellä pienellä eduskunnan porukalla Irakiin vapauttamaan suomalaisia panttivankeja Bagdadissa.
Paikan päällä irakilaiset kuitenkin kehottivat suomalaisia poistumaan maasta. Suomalaisjoukko ei kuitenkaan suostunut lähtemään, vaan he vaativat panttivankeja mukaansa.
– Sen kymmenen päivän aikana huomasin jollain tavalla, että monella hermot eivät kestäneet painetilanteessa. Huomasin, että mitä isompi paine oli, sitä rauhallisemmaksi muutuin, Haavisto pohtii Ripsa Koskinen-Papusen haastattelussa.
Stressaavassa työtilanteessa paineensietokyky piti, mutta entä kotona vapaa-ajalla, jos lattialla lojuu sukkia ja sänky on petaamatta?
– Me ollaan Antonion kanssa hirveän eri luonteisia, kun tullaan eri kulttuureista, mutta me ollaan totuttu tulemaan aika hyvin toimeen keskenämme, Haavisto naurahtaa.
Haavisto on vapaalla remonttireiska
Haavisto on remontoinut peräti viisi asuntoa elämänsä aikana.
– Näistä me ei riidellä Antonion kanssa, mutta kun hän tulee sisälle remontoitavaan kohteeseen, hän kysyy, että olenko ihan hullu. Tänne me ei ikinä muuteta. Sitten siitä tulee kuitenkin ajan myötä hyvä.
Haavisto sanoo näkevänsä todella romuksi menneissä paikoissa mahdollisuuksia.
Haavisto on paljasjalkainen stadilainen, joka on asunut lapsena perheensä kanssa sekä Munkkivuoren että Munkkiniemen puolella. Haaviston perheessä oli kolme lasta ja vanhemmat olivat opettajia Munkkivuoren yhteiskoulussa. Haavisto kertoo saaneensa kodissaan vapaan kasvatuksen.
– Meillä se tarkoitti sitä, että lapset tekivät aina itse päätökset. Siinä vaiheessa, kun piti pyrkiä oppikouluun, faija sanoi, että nyt voit pyrkiä oppikouluun tai jatkaa kansalaiskoulussa ja mennä ammattikouluun. Sun täytyy kuitenkin itse valita. Ja muista aina, että olet itse valinnut.
Nuorena Haavisto kärsi ympäristöahdistuksesta
Ympäristöasioista Pekka Haavisto kiinnostui jo nuorena valveutuneiden ystävien ja vanhempien ansiosta. Ennen poliitikon uraa hän vaikutti toimittajana ja ympäristöliikkeissä.
– Mulla on itsellä ollut hirveän vahva ympäristöahdistus nuorena. Varmaan silloin kaksikymppisenä ajateltiin, että tämä maailma tuhoutuu kymmenessä vuodessa ydinsodan tai ekokatastrofin kautta. Silloin mietittiin, että miten käytetään ne kymmenen vuotta.
Eduskuntaan Haavisto nousi ensimmäisen kerran vuonna 1987, ministerin salkkua hän on kantanut kahteen otteeseen. Viime marraskuussa Haavisto valittiin toistamiseen vihreiden puheenjohtajaksi puolen vuoden pestiin Touko Aallon sairastumisen takia.
– Jos joku olisi sanonut mulle syyskuussa, että olet marraskuussa vihreiden puheenjohtaja, niin olisin kyllä nauranut.
"En koskaan rakenna yhden kortin varaan"
Mahdollista ministerin paikkaa Haavisto ei halua pohtia.
– Aikanaan, kun eduskuntapaikka ei auennutkaan uudelleen, päätin että en koskaan rakenna mitään yhden kortin varaan. Tätä periaatetta olen noudattanut, että aina elämässä pitää olla vaihtoehtoja.
Pekka Haavisto on myös ollut presidenttiehdokkaana kahteen otteeseen, mutta presidentinlinnan ovet eivät avautuneet suuresta kannatuksesta huolimatta.
Presidentinvaalien takia Haavisto joutui avaamaan myös yksityiselämäänsä julkisuuteen, vaikka olisi halunnut pitää sen enemmän itsellään. Presidentinvaalit ovat siitä poikkeuksellinen vaalitilanne, että usein myös ehdokkaan puoliso saa julkisuutta.
– Se oli varmasti monelle jännittävä ajatus, että presidentin puoliso voisi olla myös samaa sukupuolta. Olen kuullut myös valtavan määrän perheiden tarinoita, että se on avannut keskustelun perheissä, miten tällaisiin asioihin suhtaudutaan.
– Olen yrittänyt taata Antoniolle kaiken sen rauhan, mitä hän työssään tarvitsee. Siinä vaiheessa, kun ihmisten nenät alkaa liimautua ihmisen työpaikan ikkunan taakse lasiin, niin eihän silloin kukaan pysty jatkaamaan töitään.
Ystävät politiikan ulkopuolelta
Haavisto viettää vapaa-ajalla aikaansa ystäviensä kanssa. He ovat usein politiikan ulkopuolelta.
– Paljon taitelijoita, eri alojen osaajia ja tekijöitä. Yritän käyttää vapaa-aikaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole kokopäiväisesti politiikassa.
Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen?
– Kyllä ystävät, perhe ja uusien asioiden kokeminen ovat tärkeitä asioita.
Vapaalla Ripsan kanssa -ohjelma lauantaisin MTV3-kanavalla klo 19.10.