Slush-pöhinä ei iskenyt Aasiassa – reviiriään laajentanut start-up-tapahtuma otti takapakkia

– Tokiossa koettiin, että siellä on parempi jatkaa lokalisoituneella brändillä ja sitä kokeillaan nyt. Singaporehan meillä on ollut viime vuodesta asti jo holdissa, eli sitä ei ole tehty viime vuoden jälkeen. Me seurataan vähän mitä siinä tapahtuu, että tuleeko se ajankohtaiseksi, kertoo Slushin toimitusjohtaja Andreas Saari.

Saaren mukaan Aasiaan ei lähdetty suunnitelmallisesti, vaan markkinalla edettiin sen mukaan, mistä löytyvät sopivat tekijät ja yhteistyökumppanit.

– Se että toiminnan muotoa muutetaan tai että se lopetetaan tai laitetaan paussille joissain paikoissa, on mielestäni osa normaalia liiketoimintaa ja kyllä me jatkuvasti katsotaan uusia paikkoja. Eri paikkoihin näkyy sopivan eri työkalut.

– Aloitettiin Singaporessa vuonna 2016, jolloin siellä ei ollut mitään valtavaa määrää startup-tapahtumia. Ja viime vuosina sinne on tullut aika monta.

Singaporen Slushia on ollut koko ajan järjestämässä oma yrityksensä, josta vastannut henkilö on muuttanut Yhdysvaltoihin. Yritys on kuitenkin edelleen olemassa Singaporessa.

– Katsoimme yhteisymmärryksessä, että tällä konseptilla tapahtuma ei toimi.

"Pääsimme aika lailla siihen, mitä tavoittelimmekin"

Saaren mukaan tapahtumaa ei lakkautettu kävijäkadon takia.

– Kävijämäärä pysyi aika lailla samana. Osittain tarkoituksella, koska me haluttiin valita tarkemmin keitä sinne tulee kävijöiksi. Pääsimme aika lailla siihen, mitä tavoittelimmekin.

Saari ei halua kommentoida Aasiassa järjestettyjen tapahtumien taloudellista kannattavuutta tai kannattamattomuutta.

– Kaikissa se vaihtelee vuosittain, joten en halua mennä nyt niihin yksityiskohtiin. Jos haluaa puhua niistä, täytyy kysyä paikallisilta tiimeiltä, koska ne toimivat itsenäisesti ja tekevät operatiiviset päätökset itse.

Paikalliset yritykset eivät Saaren mukaan saa avustusta Slushin pääorganisaatiolta Suomesta, eivätkä täten kuittaa myöskään tappioita. Paikallisilla yrityksillä on ainoastaan brändilisenssisopimus, mikä ohjaa tietyntyyppiseen toimintaan.

Tokiossa Bark syntyi Slushin pohjalle

Ensi vuodesta alkaen Tokiossa järjestetään kasvuyritystapahtuma Bark, jolla on oma organisaationsa.
Barkia ovat järjestämässä pääsääntöisesti samat ihmiset, kuin Tokion Slushiakin. Erillinen tapahtuma järjestetään kuitenkin jatkossa oman, itsenäisen organisaationsa alla. Saaren mukaan uusi tapahtuma ei ole osa Slushia, vaan Slushista ponnistanut uusi toimija.

– Kuka sitä mitenkin haluaa määritellä. Meillä on informaali yhteistyö, ja Bark ajaa samaa missiota ja siinä on samoja ihmisiä.

Keskustelua paikallisen brändin käyttämisestä Tokiossa on käyty useamman vuoden ajan. Saaren mukaan Slushin brändin sopivuus Japanin kasvuyritysekosysteemiin on perspektiivikysymys. Tärkeintä on, että paikalliset tiimit voivat vastata omalla tekemisellään paikallisen kasvuyrityskentän tarpeisiin.

Saaren mukaan Slush Tokiota ei kuitenkaan ole lopullisesti haudattu.

– Mielestäni tuon on perspektiivikysymys. Sen voi sanoa noin, mutta mielestäni se ei kuitenkaan ole niin, koska siellä on toimija, joka koostuu samoista ihmisistä, jotka jatkaa saman asian eteen töiden tekemistä.

Saari kokee, että sekä Singaporessa että Tokiossa on onnistuttu.

– Siellä on lähdetty kokeilemaan erilaisia asioita. Singaporessa todettiin, että täällä ei oikeastaan tarvitakaan tällaista toimintaa ja Tokiossa Slush onnistui muuttamaan kulttuuria niin paljon, että sitä jatketaan omalla brändillään siellä. Mä en näkisi sitä ollenkaan epäonnistumisena.

Shanghaissa Slush porskuttaa vahvasti

Kiinassa Slush toimii Saaren mukaan hyvin alkuperäisellä brändillään.

– Siellä on valtava markkina ja sille on kysyntää.

Syyskuussa järjestettyyn kaksipäiväiseen Slush Shanghai-tapahtumaan rekisteröityi järjestäjien mukaan 15 000 kävijää, 1500 kasvuyritystä, 1000 sijoittajaa ja yli 200 median edustajaa. Lisäksi Slush-tapahtumat järjestettiin vuonna 2019 myös uusissa kaupungeissa, Nanjingissa ja Shenzhenissä.

– Ensi vuosi näyttää todella lupaavalta, Slush Shanghain pääjärjestäjä Chen Wang kertoo Kauppalehdelle.

– Ensi vuonna tähtäämme viiteen tapahtumaan. Niistä tulee Slush-tapahtumia, mutta osa on uudella konseptilla. Päätapahtuma on Shanghaissa lokakuun puolessa välissä.

Uutena konseptina on esimerkiksi Slush Fest, mikä yhdistää musiikin ja ruoan, poiketen näin voimakkaasti Slushin teknologiaimagosta.

Yhteensä ensi vuonna eri Slush-tapahtumiin odotetaan yhteensä yli 20 000 kävijää. Slush Shanghain järjestää kiinalaisomistuksessa oleva, Shanghaihin rekisteröity yritys, jolla on pitkäaikainen lisenssi käyttää Slushin nimeä ja tuotemerkkiä tapahtumissaan.

– Olemme osa Slushin organisaatiota, mutta operaatiot hoidetaan oman yrityksen kautta. Meillä on kaksi ihmistä, jotka ovat sekä Slushin että Kiinan yrityksen hallituksessa. Muut ovat paikallisia.

Slush-brändin alle kannatti jäädä, sillä Wangin mukaan Slushin brändinäkyvyyttä on kasvatettu Kiinassa viime vuosina.

– On hyvä, että toimimme osana kansanvälistä verkostoa, sillä haluamme luoda yhteyttä kiinalaisten kasvuyritysyhteisön ja eurooppalaisen vastaavan välille.

– Mielestäni suomessa todella yritetään ymmärtää, mitä täällä tapahtuu. Se on totta kai heille haastavaa pysyä mukana, johtuen maantieteellisestä etäisyydestä ja tiedon hitaasta kulkemisesta. Olemme jatkuvasti yhteydessä Slushin hallituksen kanssa, joten olemme jo voiton puolella näissä haasteissa.