Googlen kyljessä Suomessa kasvanut ohjelmistotalo Gapps on koodannut maailman ensimmäisen Google-pohjaisen intranet-järjestelmän. Googlen ekosysteemissä toimiva yritysten käyttöön tarkoitettu intranetti julkistetaan keskiviikon ja torstain välisenä yönä Suomen aikaa Las Vegasissa, Yhdysvalloissa.
– Vuosi on ponnisteltu tämän koodin parissa ja odotettu oikeaa hetkeä, että päästään lanseeraamaan tuote globaalisti, kertoo Gappsin perustaja Perttu Ojansuu.
Oikea hetki on Ojansuun mukaan nyt, kun Google-ekosysteemin kumppanit eri puolilta maailmaa kokoontuvat tällä viikolla Las Vegasissa. Verkosto on tärkeä, sillä lanseeraukseen jälkeen Universen jälleenmyyntiä organisoivat paikallisesti Googlen kansalliset partnerit.
– Ilman näitä kumppaneita emme pystyisi kolkuttelemaan isojen organisaatioiden ovia kovin helposti.
Ojansuu toivoo, että Google-pohjainen intranetti kiinnostaa Las Vegasin lanseeraustilaisuuteen saapuvia isoja it- ja tele-taloja.
– Ne ovat valtavia organisaatiota, jotka etsivät tämän tyyppisiä palveluita, mitä ne voivat tarjota edelleen omille isoille asiakkailleen.
"Puskemme toisiamme eteenpäin"
Rovio on yksi Gappsin ensimmäisistä asiakkaista ja Las Vegasissa Gappsin lanseerausta seuraa myös Rovion keulahahmo Peter Vesterbacka.
– Olen muutenkin Jenkeissä, San Franciscossa, missä järjestetään maaliskuun puolivälissä Game Developers Conference, niin se sopii hyvin, toteaa Vesterbacka.
– Se on tyypillistä koko tässä startup-kentässä, että ei olla mustasukkaisia toistemme tekemisistä, vaan nimenomaan pusketaan toisiamme eteenpäin.
– Ja on aina hyvä, kun pystytään yhdistämään näitä, niin saa monta possua hoidettua yhdellä linnulla.
Vesterbacka luottaa myös, että suomalaisten yliopistojen kampuksilla kypsyy satoja lupaavia yrityksiä.
– Sieltä tulee todella kunnianhimoisia firmoja, jotka tietävät, että ne pärjäävät missä vaan.
Huikeasta menestyksestä nauttinut ja nyt myös kovia haasteita kohdannut Vesterbacka uskoo, että menestystarinoitakin nähdään vielä paljon.
–Vaikea arvioida sitä määrää, mutta tällaisia firmoja on nyt satoja. Tietysti niitä pitäisi olla tuhansia, hän lisää.
Kasvuhimoja sadoilla tai jopa tuhansilla
Se, onko voimakkaan kasvun tavoittelijoita satoja vai tuhansia, riippuu laskutavasta.
OECD:n kriteereillä määrä jää 800:aan, sillä järjestön määritelmässä ehtona on hurja 20 prosentin työpaikkojen kasvu vuosittain kolmena vuonna. Lähtötaso on vähintään 10 työntekijää. Kriteerit ovat niin tiukat, että tähän sakkiin mahtuu useimmiten vain nuoria, pieniä yrityksiä.
Gapps saattaa olla juuri tällainen OECD:n tiukat kriteerit täyttävä yhtiö. Nyt työntekijöitä on noin 20 ja kahden vuoden kuluttua ehkä jo 200.
Toisaalta tuoreen pk-barometrin mukaan voimakasta kasvua tavoittelee 25 000 yritystä. Niistä puolelle vienti on jo osa normaalia arkea.
Tuo OECD:n kasvuyhtiömääritelmän 20 prosentin työpaikkakasvu on useimmille niistä liian kova tavoite, mutta toiveikkuus kasvun mahdollisuuksista on voimistunut. Helmikuun pk-barometrissa yritykset arvioivat, että aallonpohja olisi vihdoin nähty ja että juuri vienti olisi virkoamassa.
”Gasellit” ovat harvinaisia
Viisi vuotta sitten perustettu Gapps yrittää kasvu- ja vientiloikkaa normaalia nopeammin.
Yleensä aikaa kuluu kahdeksan vuotta.
Suomen Yrittäjien ekonomistin Petri Malisen mukaan Kalifornian Piilaaksossa ei olla yhtään sen vikkelämpiä.
– Piilaaksossa on usein se kymmenen vuotta taustalla ennen kuin se nopea kasvuvaihe tulee päälle, sanoo Malinen.
Niin sanotut gasellit ovat ihan oma lukunsa.
– Kyllä yhtiöissä on tehty jo vuosia töitä ennen nopean kasvun vaihetta. Tällaiset gasellit, jotka melkein uransa alussa lähtevät kasvuun ja kansainvälistymiseen, ovat kuitenkin harvinaisuuksia, toteaa Malinen.
"Halusimme mukaan Googlen ekosysteemiin"
Gapps perustettiin viisi vuotta sitten ja saman tien tähtäimessä oli tuote, jota voisi myydä muuallakin kuin Suomessa.
– Siinä vaiheessa, kun Aalto-yliopiston opiskelijayhteisöstä lähettiin, niin ajateltiin, että pitää tehdä skaalattava tuote kansainvälisille markkinoille, sanoo Gappsin perustaja Perttu Ojansuu.
Näin siitä huolimatta, että sen kummemmin Ojansuulla kuin kenelläkään muullakaan Gappsissa ei ollut valmista ideaa siitä, mitä maailmalle lähdettäisiin viemään. Varmaa oli vain se, että kyse olisi digitaalisesta tuotteesta, jota jopa miljoonat ihmiset voisivat käyttää. Ja palava Google-into.
– Viisi vuotta sitten Googlen ekosysteemi oli nouseva ekosysteemi ja totta kai me halusimme siihen mukaan.
Alussa oli siis kipinä, mutta myös malttia ja jonkinlainen käsitys asiakaslähtöisyydestä.
– Me ei tiedetty silloin viisi vuotta sitten, mitä ongelmia maailmalla olisi olemassa.
– Tämän prosessin aikana, kun meillä on yli 800 asiakasta, olemme oppineet, mitä tarpeita organisaatioissa oikeastaan on. Sen takia me pystymme nyt tällaisen Google-pohjaisen intranetin rakentamaan, kertoo Ojansuu.
Nyt yhtiön tavoitteena on saada Google-pohjaiselle intranetille miljoonia käyttäjiä. Helsingin lisäksi Gapps perustaa toimistot Piilaaksoon ja Aasiaan.
Ojansuu uskoo viettävänsä entistä enemmän aikaa lentokoneessa mutta luottaa siihen, että startup-henki säilyy kotitoimistossa Helsingissä.
– Skaalautuvuudessa on sekin etu, että vaikka henkilökunta kasvaa, se ei kasva räjähdysmäisesti vaikkapa kymmeniin tuhansiin, eli pystymme pitämään yhteisön tiiviinä ja startupmaisena.
Nyt haussa kahdeksan miljoona euroa
Viime vuonna Gappsin liikevaihto oli 1,5 miljoonaa euroa. Pääosin yhtiö on rahoittanut kasvunsa omilla tuloillaan. Jonkin verran lainaa yhtiö on saanut sekä Tekesiltä ja ELY-keskukselta.
– Me olemme ihan omin kätösin saatu tämä yhtiö tähän vaiheeseen. Se, että saadaan globaali kasvutarina tästä aikaiseksi, vaatii tietenkin rahaa enemmän.
Nyt yhtiö kolkutteleekin ensimmäistä kertaa pääomasijoittajien ovia sekä Yhdysvalloissa että Suomessa.
– Tällä hetkellä haemme 7–8 miljoonaa euroa tämän idean maailmalle nostattamiseen.
Summa on noin prosentti siitä potista, jonka pääomasijoittajat laittoivat rahaa suomalaisiin yrityksiin toissa vuonna. Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tilastojen mukaan ennätykselliset 281 suomalaista yritystä sai pääomasijoituksen vuonna 2014.
Alkuvaiheen ns. Venture-sijoituksen sai 201 ja kasvun rahoitukseen niin sanotun buyout-sijoituksen sai 80 yritystä. Yhteensä koko potti oli 717 miljoonaa euroa.
Siitä alkuvaiheen Venture-sijoituksiin meni 123 miljoonaa euroa. Alla olevassa grafiikassa vertaillaan sitä, miten paljon pääomasijoittajat ovat rahoittaneet alkuvaiheen yrityksiä Pohjoismaissa.
Pääomasijoitukset