SM-liigan taklauspeli, päävammat ja niistä seuranneet pelikiellot ovat nousseet kiekkokauden kuumaksi aiheeksi. Kilpailevissa sarjoissa Ruotsissa ja Sveitsissä arki on huomattavasti leppoisampaa. Miksi?
Jääkiekosta leipänsä tienaava valmentaja soittaa ja esittää huolensa. Hän tuntee olonsa neuvottomaksi.
– Miten neuvon pelaajia, kun vastustajalta pitää riistää kiekko? Pitääkö liukua polvillaan tilanteeseen tai tulla vaihtoon, selkeästi turhautunut jääkiekkoihminen tuskailee.
Eikä hän ole huolineen yksin. SM-liigakiekko on ajautunut nurkkaan, josta ei tunnu olevan poispääsyä.
SM-liigan johto on ottanut pelin puhdistustalkoot tosissaan ja koventanut pelikieltoja tällä kaudella varsinkin päähän kohdistuneissa taklauksissa. Tarkoitus on hyvä, mutta kokonaisuus ei tunnu toimivan. Rangaistukset ovat poikineet vain lisää rangaistuksia.
Ja loukkaantumisia.
"Rikosrekisteri" on karua luettavaa. Vaikka runkosarja on vielä kesken, kurinpitolautakunta on langettanut yhteensä 35 pelikieltoa, joista peräti 20 on tullut päähän kohdistuneista taklauksista (tai pään ja niskan alueen).
LUE MYÖS: SM-liiga halusi vähentää päähän kohdistuneita taklauksia ja jyräsi läpi kritisoidun päätöksen – kurinpitotapausten määrä on vain kasvanut
Pelaajat ovat olleet pelikiellossa 129 ottelua, joista peräti 104 ottelua on tullut päätaklauksien takia. Määrät ovat rajuja, kun vertailee, että NHL:ssä on tällä kaudella langetettu kaikista pelitilanteista pelikieltoja yhteensä 42 ottelua. Päähän kohdistuneista taklauksista on jaettu pelikieltoa neljä ottelua.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Ässien Otto Kivenmäki loukkaantui päähän kohdistuneen taklauksen seurauksena viime viikolla.
Näppituntuman mukaan taklauksien kohteena ovat olleet usein nuoret pelaajat. Mielikuvassa on perää. Vain viidessä pelikiellossa taklaaja on ollut nuorempi kuin taklattava. Päähän taklatuista alle 20-vuotiaita on kuusi.
Onko SM-liigan kilpailevissa sarjoissa Ruotsissa ja Sveitsissä tilanne yhtä paha?
"Pelaajien tasossa iso ero"
Ruotsin SHL:ssä on annettu tällä kaudella vain kuusi pelikieltoa päähän kohdistuneista taklauksista. Päävammoja toki tulee Ruotsissakin, mutta keskustelu on täysin eri tasolla kuin SM-liigassa.
Onko Suomessa brutaaleja metsästäjiä, jotka haluavat teloa vastustajat sairaalakuntoon? Vai ummistavatko SHL:n pomot ja tuomarit silmänsä väkivallanteoilta?
Tuskin.
Syytä voi hakea ensinnäkin ikärakenteesta. SM-liigassa on paljon erittäin nuoria ja kokemattomia kikkapoikia, jotka sotkevat samassa kaukalossa reilusti yli kolmekymppisten veteraanien kanssa. Uransa parhaassa vaiheessa olevat 24–28-vuotiaat pelaajat ovat vuolemassa rahaa maksukykyisemmissä sarjoissa.
Täksi kaudeksi HIFK:sta Luulajaan siirtynyt Juhani Tyrväinen on huomannut selkeän eron taklauskulttuurissa maiden välillä.
– Pelaajien tasossa on iso ero. SM-liigassa on paljon nuoria pelaajia, joita ei ole valistettu riittävästi ottamaan taklauksia vastaan. SHL:ssä pelaajat ovat niihin valmiimpia, viime kevään maailmanmestari sanoo.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Juhani Tyrväinen vaihtoi SM-liigaympyrät SHL:ään.
LUE MYÖS: Sihvonen: Ei ollut yllätys, että Ässien Otto Kivenmäki loukkaantui juuri Lukko-pelissä – ”Jotain vastenmielisen rajoilla olevaa"
Tyrväinen huomauttaa, että Ruotsissa ylipäätään on vähemmän taklauksia. Sen hyökkääjä huomasi alkukaudesta, kun hän yritti ajaa vanhaan tapaan taklauksia vastaan.
Nej, sanoi koutsi. Kovassa vauhdissa ei kannata ottaa riskiä ajaa vastaan, vaan tilanteisiin tullaan paineistamaan enemmänkin kiilaamalla sivusta.
SHL on toki fyysinen sarja, mikä tulee esille kaksinkamppailuissa staattisessa tilanteessa kulmissa.
– Ruotsissa ei ylipäätään ole taklaajapelaajia niin paljon kuin Suomessa. Jokainen osaa pelata jääkiekkoa, pelkällä taklaamisella ei SHL:ään pääse.
Sarjakärki Luulajassa kauden aikana yksi pelaaja on saanut päätärskyn. Se tuli vastataklauksesta, jota hän ei ollut valmis ottamaan.
Jääkiekon ajokortti SM-liigaan?
Telian kiekkokommentaattori Ismo Lehkonen heitti vertauksena, että SM-liigakiekkoon pitäisi vaatia jääkiekon ajokortti. Eli jos et ole valmis pelaamaan, kaukaloon ei ole asiaa.
Aika monesta joukkueesta löytyy pelaajia, joilla ei ole räppihousujensa taskuissa kuin jääkiekon mopokortti.
Tyrväinen on havainnut, että SM-liigassakin sinänsä sikamaiset taklaukset ovat vähissä. Loukkaantumiset sattuvat tilanteissa, joita on tullut kaukaloissa vuosikymmenien ajan.
– Törkytaklaukset ovat asia erikseen, mutta kyllä normaaliin kontaktiin pitää olla valmis, kun pidät kiekkoa.
Jarkko Ruutu jaksoi aina muistuttaa, miten hän oli aina tietoinen siitä, kuka kaukalossa on. Tyrväinen allekirjoittaa ajatuksen, jota hän itsekin toteuttaa. Toiset pelaajat taklaavat enemmän ja kovempaa kuin toiset.
– Ei voi vaan mennä kaukaloon tietämättä kuka siellä on vastassa.
"Peli mennyt itsekeskeisemmäksi"
Jo kuudetta kautta Sveitsissä pelaava Harri Pesonen sanoo, etteivät päätaklaukset ole Sveitsissä iso puheenaihe. Hän muistuttaa, että Sveitsin NLA:ssa pelejä on runkosarjassa kymmenen vähemmän kuin Suomessa, minkä takia pelaajat ovat paremmassa vireystilassa otteluissa.
– Peli ei ole niin fyysistä kuin mihin totuin Suomessa. Peli perustuu enemmän luisteluun ja taitoon, maailmanmestari Pesonen sanoo.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Harri Pesonen näyttää taklauspelin mallia Sveitsin liigassa.
SCL Tigersin Pesonen on seurannut SM-liigaa sen verran, että hänkin allekirjoittaa kokemattomuuden yhdeksi ongelmaksi.
– SM-liigassa pelaa pelaajia, joilla ei olisi ollut 7–8 vuotta sitten mitään mahdollisuuksia päästä sarjaan. He eivät ole valmiita fyysisesti suojelemaan itseään ja havainnoimaan peliä.
– Peli on mennyt itsekeskeisemmäksi. Ei osata ajatella, että kun kiekko on hallussa tai on juuri syöttänyt sen, joku voi yrittää horjuttaa. Nuorten pelaajien ajattelutapa on vähän sellainen, että minulla on nyt kiekko, voin vetää tässä pää alhaalla.
LUE MYÖS: Sanktio tuli! Lukko-puolustaja seuraa runkosarjan loppuun katsomosta käsin
Davosin taitosentteri Perttu Lindgren pitää paljon kiekkoa, jonka moni pelaajaa haluaa riistää. Ilveksen kasvatti ei ole silti tuntenut oloaan uhatuksi seitsemän Sveitsin vuoden aikana.
– Kyllähän täälläkin päävammoja tulee, mutta selkeitä sikamaisia taklauksia juurikaan ole. En tiedä sitten, että kunnioitetaanko täällä enemmän vastustajaa kuin Suomessa. Pelikieltoja ei ole paljon jaeltu.
– Ja täällä on myös isot kaukalot. Välillä tuntuu, että taklauksia vältelläänkin.
Kova hinku NHL-korvauksiin
Taklauksien aiheuttama sekasotku saattaa vaikuttaa SM-liigan tulevaisuuteen sikälikin, että seurojen on entistä vaikeampi saada kokeneempia kovia pelaajia ulkomailta. Maailmalla kiirii sana sarjasta, jossa puhtaista taklauksista saa järkyttäviä pelikieltoja ja sitä kautta oma rahapussi kevenee.
Tilanne on kärjistynyt, kun alakastin seurat ovat myyneet säästömielessä kokeneempia pelaajia ja ottaneet tilalle fyysisesti ja pelillisesti keskeneräisiä A-nuoria.
Ylipäätään seuroilla on kova kiire ajaa sisään varsinkin NHL-varauksiaan korvauksien toivossa. Jos nuorille ei anna peliaikaa, iskee pelko seurasiirrosta – ja korvauksien menettämisestä.
Jos seurapomot ja valmentajat menisivät turvallisuus edellä, he panisivat "keskeneräisten" junnujen sijaan kaukaloon 25-vuotiaita Mestistä tahkonneita pelaajia, jotka ovat tottuneet pitämään itsestään huolen kaukalossa. He panisivat takaisin A-nuoriin pelaajan, josta huomaa jo harjoituksissa, että hänellä on tapana tuijotella kulmatilanteessa jaloissa pyörivää kiekkoa.
Niin tuskin koskaan tapahtuu. Agentit sekoavat, vanhemmat sekoavat, maajoukkuevalmentajat sekoavat ja kannattajat sekoavat.
Eikä ihan heti tehdä sääntömuutoksiakaan, jotka jarruttaisivat hurjaksi kasvaneita vauhteja, koska siinä tapauksessa viihdearvo saattaisi vähentyä. Muiden muassa vanhan punaviivasäännön tai pitkän kiekon säännön palauttaminen voisi vähentää vaaratilanteita tai ainakin laimentaa törmäyksien vaikutuksia.
Tyrväinen sanoo, että taklauskeskustelu on ollut yleisesti hyvätasoista ja tervetullutta, mutta kovin ruusuista tulevaisuudenkuvaa hän ei SM-liigaan maalaile.
– En ihmettele yhtään, jos näitä pahoja loukkaantumisia aiheuttavia taklauksia tulee lisääkin.