Jääkiekon SM-liigan päättäjät harkitsevat radikaaleja ratkaisuja sen varalta, että koronaviruspandemia ajaa seuroja taloudellisesti nurkkaan.
Liigahallitus on päättänyt tuoda seuraavaan Liigan osakkaiden kokoukseen käsiteltäväksi varautumisratkaisun, jota voi pitää varsin radikaalina: jos jokin Liigan seura ajautuu koronaviruspandemian vuoksi niin huonoon taloudelliseen tilanteeseen, ettei se pysty jatkamaan kautta loppuun, seura voi keskeyttää kauden, mutta saa palata Liigaan seuraavalla kaudella.
Päätöksiä edellä mainitusta ei ole vielä tehty, mutta se on mahdollinen varautumistoimenpide koronan luoman epävarmuuden edessä.
Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen kertoo MTV Urheilulle, että aiheesta on jo keskusteltu seurojen kanssa, alkusysäys oli syksyn strategiakokouksessa. Asiaa käsitellään – ja mahdollisesti jo päätöksiä tehdään – lokakuun puolivälissä.
– Hallitus tulee tuomaan osakaskokouksen asialistalle keskusteluun sen, että millä tavalla voidaan toimia, jos joku seura ajautuu pakonomaiseen tilanteeseen, jossa täytyy toimia nopeasti, tai seuran toiminta on muuten vaarassa loppua. Meidän täytyy keskustella, että miten me yhteisönä voimme toimia ja reagoida siinä tilanteessa nopeasti. Meidän täytyy olla varautuneita etukäteen, eikä toimia vasta sitten, jos sellainen tilanne on käsillä, Hiltunen sanoo.
LUE MYÖS: Kiekkoglamourin varjoissa treenaa risaisiin pelihousuihin puettu työttömien tähtien ryhmä, joka voisi voittaa SM-liigan: "Pleijaripaikka olisi saletti"
Vaikka kyseessä on liigahallituksen ehdotus, lopullisen päätöksen tekevät seurat. Hiltunen painottaa, että toteutuessaan poikkeusjärjestely koskisi vain koronasta johtuvaa ahdinkoa. Tämä seuran täytyy myös todistaa.
– Osakkaiden (seurojen) etu on myös se, että tässä eivät seurat tee väärinkäytöksiä ja lopeta (kautta kesken), koska muuten on huono tilanne. Prosessissa pitää olla läpinäkyvyys, että se johtuu nimenomaan koronasta, eikä jostain muusta – kuten ulkopuolisesta tekijästä, huonosta johtamisesta tai muusta sellaisesta – vaan nimenomaan koronaan liittyvistä asioista, Hiltunen linjaa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen.
Ajatuksen taustalla on ennen kaikkea tulevaisuuden turvaaminen ja huoli suomalaisesta jääkiekosta. Pyrkimys on varmistaa, että ammattijääkiekkoilu elää ja ammattijääkiekkoilijoilla on työpaikkoja myös koronan jälkeen. Näillä perusteilla Hiltunen toteaa, että asiassa ei pidä luoda vastakkainasettelua Liigan, pelaajien ja seurojen välille, pikemminkin päinvastoin. Kun seurat pysyvät hengissä, pelaajilla on työnantajia.
Suomen Jääkiekkoilijat ry, eli pelaajayhdistys otti kauden keskeyttämis -keskusteluun kantaa jo aiemmin lähettämällä tiedotteellaan. Pelaajayhdistys aikoo varmistaa, että pelaajien sopimuksia ja lainsäädännön mukaisia oikeuksia kunnioitetaan.
– Pelaajayhdistys muistuttaa, että liigaseurat ovat sitoutuneet tiettyihin taloudellisesti merkittäviin velvoitteisiin kuten muun muassa määräaikaisiin työsopimuksiin, joista ne eivät pääse eroon omaehtoisella kauden keskeyttämisellä talousvaikeuksien tai toiminnan alasajon takia. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi lomautukset eivät tule kyseeseen, pelaajayhdistyksen toiminnanjohtajan Jarmo Saarelan allekirjoittamassa tiedottessa todettiin.
Huoli Suomi-kiekon tulevaisuudesta
Keskustelu, joka mahdollisesta "vapaudu vankilasta" -kortista kumpuaa, on kestopuheenaihe suljetusta liigasta. Tällä hetkellä 15 liigaseuran sekaan ei ole uusia tulossa. Perinteisesti nurinmenneen urheiluseuran raunioille perustetaan uusi ja lähdetään nousemaan lajin sarjaportaikossa askel askeleelta ylöspäin.
– Ymmärrän, että keskustelu herättää tunteita ja monet urheiluammattilaiset ja -fanaatikot sanovat, että urheiluun kuuluu myös raadollisuus. Helposti tässä mennään siihen keskusteluun, että Liiga on suljettu sarja, mutta toisaalta Liiga on seurojen omistama kilpasarja ja silloin osakkaat päättävät, miten sarjassa toimitaan, Hiltunen sanoo.
– Kuitenkin pitää muistaa, että Suomessa on tällä hetkellä 16 ammattijääkiekkojoukkuetta, ja me todella haluaisimme tehdä kaikkemme, että Suomessa on tämän koronan jälkeenkin vähintään 16 ammattijääkiekkojoukkuetta, Hiltunen sanoo viitaten Liigan seuroihin ja KHL:ssä pelaavaan Jokereihin.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Liiga-seurat ovat kovilla koronaviruspandemian aiheuttamien katsomorajoitusten kanssa. Kuva kauden avauspelistä HPK-Kärpät.
LUE MYÖS: Tähtihyökkääjä Petri Kontiola otti esiin koronaongelmat – "Tässä on ollut vähän kaikennäköistä"
Liigan näkökulmasta toiveissa on, että seurojen välillä on niin syvä yhteisöllisyys, että jokainen on valmis ajattelemaan myös toisen tulevaisuutta. Silloin ratkaisut vaikeisiin kompromisseihin on löydettävä epäitsekkäistä lähtökohdista.
– En usko, että kukaan on ajatellut, että heittää vain pyyhkeen kehään ja turvaa tulevaisuuttaan, vaan uskon, että jokainen taistelee loppuun asti, Hiltunen sanoo toiveikkaasti.
– Olen ollut itse siinä tilanteessa viime vuosikymmenellä Sportin kohdalla, että olimme selkä seinää vasten. Muistan, kun käänsimme kaikki kivet, että seura ja seuran työ, jota on tehty kymmeniä vuosia ei valuisi hukkaan. Uuden rakentaminen nollasta on pitkä polku, se on nähty muissakin lajeissa, enkä toivoisi, että jääkiekossa sitä tapahtuisi.
Positiivinen alku Hämeenlinnasta
Ernst & Youngin alkuviikosta julkaisema raportti kertoi, että Liiga oli matkalla ennätykselliseen 150 miljoonan liikevaihtoon ennen kauden keskeytymistä. Hiltunen muistuttaa, että jos siitä putoaa yhden tai kahden seuran myötä 15 tai 30 miljoonaa pois, kärsijänä on itse laji. Seurojen omistajien taskuihin jääkiekosta ei Suomessa pahemmin ylimääräistä jää, käytännössä kaikki raha palaa lajin hyväksi tavalla tai toisella.
Uusi kausi käynnistyi eilen HPK:n ja Kärppien kohtaamisella. HPK:n katsojakeskiarvo oli viime kaudella 3 930, tämän kauden maksimikapasiteetti on 2 600 katsojaa. Tähän ei aivan päästy, kun ilmoitettu yleisömäärä oli 2 006.
Hiltusen mielestä avauspeli kuitenkin osoitti, että kauden läpivieminen vaikuttaa turvalliselta. Joskaan pandemian kehittymisestä ei voi varmuudella sanoa yhtään mitään.
– Hämeenlinnassa oli hienosti järjestetty ottelutapahtuma, olin itse paikalla ja siellä oli turvallista olla. Yleisö oli vastuullisesti varustautunut maskien kanssa. Vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä, katsomossa oli noin 2 000 henkeä, joka on tietysti vähän, mutta selkeästi enemmän kuin jos pelattaisiin tyhjille katsomoille.
– Minulle tuli henkilökohtaisesti olo, että paikan päällä on turvallista olla, joten jaksan olla positiivinen, että yleisö tottuu näihin lisäturvajärjestelyihin, jotka koskettavat meitä kaikkia, ja tuntevat olonsa mukavaksi tapahtumissa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
HPK-Kärpät-ottelussa näkyi paljon kasvomaskeja.
LUE MYÖS: Koronarajoitukset näkyivät SM-liigan avauksessa – katsojilta kunnioitettavaa maskikäyttäytymistä
Fakta on se, että mikäli korona sulkisi urheilutapahtumien katsomot kokonaan edes väliaikaisesti, liemessä ollaan nopeasti.
– En näe, että ihan heti oltaisiin menossa siihen, että pelataan tyhjille katsomoille, mutta jos se tulee vastaan, sitten ei välttämättä montaa kierrosta mennä, kun seuroilla tulee seinä vastaan. Silloin on pakko sopeuttaa toimita ja sopeutustoimissa on isona kiinteät kulut, joihin kuuluvat tilat ja henkilöstä sekä ostetut palvelut. Pandemiahan voi äärimmillään johtaa siihen, että kausi joudutaan keskeyttämään, ja sitä kautta seurojen kassavirrat tyrehtyvät. Siellä on silti kiinteitä kuluja ja voi olla velkoja tai jo luvattuja palveluita, joista ollaan velkaa, kuten kausikorttilaisille tai yhteistyökumppaneille, Hiltunen päättää.
SM-liigan kausi jatkuu perjantaina kuudella ottelulla.
Artikkelia muokattu 2.10. klo 12.58: Lisätty osio Suomen jääkiekkoilijat ry:n kannanotosta.