Anssi Salonen, 34, tuli ryminällä SM-liigatuomariksi jo parikymppisenä. Kolme vuotta ammattituomarina Sveitsissä avasi silmät monessa asiassa. Salonen kertoi värikkäistä kokemuksistaan MTV Urheilulle.
Anssi Salonen saapuu Helsingin jäähallin kahvilaan rennosti ja hymyilevänä, kuten aina. Juttua riittää vahvalla tamperelaismurteella ryyditettynä.
Kepeyden taakse kätkeytyy jännitystä, joka liittyy parin tunnin kuluttua alkavaan HIFK:n ja KooKoon SM-liigaotteluun.
Vaikka kokemusta SM-liigapeleistä on jo vuodesta 2009 asti, tunne pelin alla on kuin huippu-urheilijalla tai muusikolla ennen suorituksen alkua.
– Ennen joitain pelejä olen todella hermostunut. Välillä polvet tärräävät Maamme-laulun aikana, Salonen tunnustaa.
Jännityksen ja hermostuneisuuden tunne on sinänsä hyvä asia, sillä se nostaa valmiustasoa.
Tuomarin jos jonkun pitää olla valppaana ja aistit hereillä, kun peli alkaa.
Juttu jatkuu kuvan alla
Hyvät rahat ja paljon kokemuksia
Salonen kävi viheltämässä vuonna 2018 kymmenkunta testipeliä Sveitsin liigassa. Ne sujuivat hyvin, sillä National Leaguen erotuomarijohtaja tarjosi hänelle työsopimusta.
– Olin mökillä, kun soitto tuli. Oli aika härkä olo. Ei tarvinnut pitkään miettiä päätöstä.
Sähköpostiin kilahtaneen sopimustarjouksen palkkiosumma oli moninkertaisesti isompi kuin Suomessa.
Hän asettui asumaan pikkukylä Bülachiin, joka sijaitsee lähellä Klotenia. Töitäkin hyvien ansioiden eteen joutui paiskimaan, sillä pelejä kertyi yli 80 kaudessa.
Viinilasi visiiriin
Salonen huomasi nopeasti katsomokulttuurin eron Suomeen verrattuna.
– Yleisö oli tosi aggressiivista. Suomessa voi sanoa järkkärille, että heitä tuo katsoja pihalle. Siellä todetaan, että nyt juostaan pakoon. Ambrista lähdettiin kerran poliisisaattueessa.
Kerran Zürichissä tuli tiukka paikka, kun kotijoukkueen Garrett Roe yritti filmata läpiajossa. Yleisö sekosi, vaikka Bernin pelaaja ei edes koskenut häneen.
– Katsomosta lensi viinilasi suoraan päin näköä. Se osui visiiriin ja meni rikki.
Juttu jatkuu kuvan alla
Hallit huonossa kunnossa
Sveitsin hallit ovat yleisesti heikommassa kunnossa kuin Suomessa. Sveitsiläisjoukkueet satsaavat enemmän pelaajien palkkoihin kuin oloihin.
Mutta tunnelmaa kylmissä ja kosteissa ladoissa riittää.
– Usein pelien jälkeen raitapaita tuoksui röökille ja kaljalle.
Niin rajua kuin yleisön toiminta olikin, Salonen ei tuntenut oloaan uhatuksi missään vaiheessa.
– Yleisön pauhu oli niin kovaa, että peli jatkui usein, vaikka vihelsi pilliin. Toimitsijat sitten kelailivat kelloa taaksepäin, Salonen naurahtaa.
Taklauksia vähemmän kuin SM-liigassa
Itse tuomarointi oli hänen mielestään helpompaa kuin SM-liigassa. Kun joukkueita on vain 12, pelaajat ja seurat tulivat nopeasti tutuiksi.
– Kaukalot ovat hirveän isoja ja taklauksia tulee paljon vähemmän kuin Suomessa. Tiesi usein etukäteen, että missä peleissä niittejä tulee vähän enemmän ja ketkä niitä antavat.
SM-liigaa parjataan tätä nykyä paljon, mutta Salonen vakuuttaa, että Suomessa pelataan keskimäärin paljon tasokkaampaa jääkiekkoa kuin Sveitsin liigassa.
– Parhaat pelaajat ovat ihan änäritasoa, mutta sveitsiläispelaajien taso ei oikein riitä edes 12 joukkueeseen.
Tuomareilla oli paljon palavereja, 2–3 viikossa. Suomessa tuomarikokouksia on suunnilleen saman verran kuin koko kaudessa.
– Oli niissä tiivistämisen varaa. Kun peleissä ei paljon tapahtunut mitään kiistanalaista, keskustelu meni vähän jaaritteluksi.
– Eikä Tesoman yläasteen taustalla tietokoneiden kanssa työskentely tuntunut kauhean luontevalta.
Vihreänä SM-liigassa
Salonen pelasi 15-vuotiaaksi asti jääkiekkoa Nokian Pyryssä. Itsekin tuomarina toiminut valmentaja alkoi ehdottaa, että puhelias kiekkojunnu kokeilisi miltä raitapaita tuntuu päällä.
Hyvältä se tuntui, ja Salosesta tuli nopeasti tuomarimaailman ”lapsitähti”. Hänet valittiin 18-vuotiaana Pohjola-leirin parhaaksi tuomariksi, ja ensimmäinen SM-liigapeli tuli tilille jo 21-vuotiaana.
Salonen pääsi hyvään oppiin Timo Favorinin pariksi.
– Olin SM-liigassa aika vihreänä. Paineet ovat siellä kuitenkin ihan omaa luokkaansa.
Salonen on edennyt kansainvälisiin kehiin asti. Huippukohtia ovat olleet vuoden 2017 nuorten MM-kisat Kanadassa ja olympialaiset 2018.
Tavoitteena olisi päästä kevään MM-kisoihin kotikaupunkiin Tampereelle, mutta Sveitsiin siirron jälkeen kansainvälisiä tehtäviä ei ole enää tippunut.
– Kansainväliset pelit ovat kuin karkkipäiviä.
”On tämä niin paljon antanut”
Tuomareiden ammattilaisuus on ollut kestopuheenaihe Suomessa jo pitkään. Sveitsin liigassa ammattituomareita oli kahdeksan, mutta yhtä järjestäytynyttä systeemiä Suomessa ei ole.
Salonen on kuitenkin tehnyt itsestään ”väkisin” ammattilaisen. Hän jättäytyi vuonna 2013 pois Digiman-yrityksen palkkalistoilta ja keskittyi tuomarointiin. SM-liigatuomareista Antti Boman, Mikko Kaukokari ja Kristian Vikman ovat tehneet saman ratkaisun.
Ottelupalkkioiden varassa eläminen edellyttää tiukkaa henkilökohtaista talouskuria, mutta Salonen on varma ratkaisustaan.
– Ei minua ole harmittanut, että olen panostanut tuomarin hommaan. On tämä niin paljon antanut. Meillä on tuomarien kanssa kuin oma joukkue, pukukoppijuttuja myöten. Tiimi on vain vähän pienempi.
Juttu jatkuu kuvan alla
”Olemme nöyriä jääkiekkofaneja”
Salonen tunnustautuu todelliseksi kiekkofriikiksi. Hän seuraan SM-liigan lisäksi tarkkaan muitakin huippusarjoja.
Hän tunnistaa pelaajat vaikka kilometrin päästä luisteluasennosta.
– Matematiikka ei jäänyt koulussa päähän, mutta jääkiekkoasiat kylläkin.
Rakkaus jääkiekkoon on tarpeen niinä hetkinä, kun yleisö buuaa ja sama valmentaja kutsuu taas juttelemaan kiistanalaisesta tuomiosta.
SM-liigavalmentajat valittelevat toisinaan, että ylimielisten tuomareiden kanssa ei voi keskustella. Salonen ei ihan osta lausuntoa.
– Pelin pitää mennä eteenpäin, sillä muuten ne kestäisivät kolme tuntia. Joskus käyttäytyminen voi tuntua ylimieliseltä, kun käännämme vain selän.
Salonen vakuuttaa, ettei suomalaistuomareissa ole yhtään nokka pystyssä kulkevaa ylimielistä tuomaria.
– Olemme nöyriä jääkiekkofaneja. Kyllä me tiedämme, että ketkä ne pelin tähdet ovat.