Kurtis McLean, 40, tuli tunnetuksi SM-liigan tähtihyökkääjänä. Hän päätyi pitkän kierroksen jälkeen Mestiksen Kiekko-Espoon valmentajaksi. Miten tässä näin kävi?
LUE MYÖS: Valmentajatulokas Hannes Hyvönen ei nöyristele penkin takana, mestaruuksia voittanut appiukko antaa tukea – "Sieltä on tullut vinkkiä""
Kiekko-Espoon päiväharjoitusten virallinen osuus on jo päättynyt, mutta iso osa pelaajista jää Metro Areenan jäälle hiomaan henkilökohtaisia taitojaan.
Valmentaja Kurtis McLean käy neuvomassa miten maskipelaajan kannattaa sijoittua veskarin eteen ja siirtyy sitten laukomaan ohjattavia vetoja viivalta.
Rento liike saattaa puolilämärin matkaan. Kovia ja melko matalia vetoja on hyvä ohjata sisään.
Hymy vilahtaa huulilla. Kaukalossa kanadalainen on kuin kotonaan.
Paitsi että hänessä on nyt iso annos suomalaisuutta.
Rauman vuodet käänsivät elämän suunnan
McLean istahtaa Kiekko-Espoon valmentajien huoneen penkille Kanadan maajoukkuelogolla varustettu harjoituspaita päällään. Kun Kirkland Laken mies saapui Raumalle kymmenen vuotta sitten, hän tuskin kuvitteli istuvansa tässä ja muistelemassa elämänsä käänteitä.
McLean tapasi heti ensimmäisellä Lukon kaudella nykyisen vaimonsa. Nyt perheeseen kuuluvat Suomessa syntyneet 3- ja 6-vuotiaat pojat.
– En tiennyt yhtään mitä tapahtuu, kun saavuin pelaamaan ensimmäistä kertaa Eurooppaan. Raumalle tulo muutti elämän hyvällä tavalla, McLean sanoo ja naurahtaa.
Kanadalaissentteri sopeutui nopeasti SM-liigan pelityyliin ja nousi vahvan Lukon yhdeksi ydinpelaajista. Kahden vuoden jakso päättyi pronssimitaliin varakapteenin roolissa.
Silloinen valmentaja Rauli Urama muistutti ennen JYP-ottelua, että pronssimitalikin on Suomessa arvostettu saavutus.
– En ollut tottunut, että sellaisia pelataan. Mutta siellä mitali on huoneessani kunniapaikalla joukkuekuvan vieressä.
– Oli hienoa nähdä, kun mestaruus tuli Raumalle viime kaudella pitkän odotuksen jälkeen. Ihmiset todella ansaitsivat sen.
Juttu jatkuu videon alla
0:27
"Elämänkokemuksen hakeminen iso juttu"
Kahden Rauman kauden jälkeen McLean lähti pitkälle eurosarjakiertueelle, mutta perheen tukikohta oli koko ajan Turussa, jonne palattiin kesäisin.
Kanadaan paluu ei ollut varteenotettava vaihtoehto, sillä NHL:ään ei ollut realistisia mahdollisuuksia. Varsinkin Sveitsin liiga ja KHL ovat maksukykyisiä sarjoja, joissa pelataan laadukasta jääkiekkoa.
McLeanin rekordista löytyvät nyt Suomen lisäksi Sveitsi (SCL Tigers), KHL (Metallurg Novokuznetsk, Jokerit ja Medveščak Zagreb), Itävalta (Vienna Capitals ja Graz99ers), Saksa (Wolfsburg), Slovakia (HC Detva) ja Romania (HSC Csíkszereda).
– Elämänkokemuksien hakeminen on iso juttu. Arvostan sitä, että pääsin matkustamaan eri paikoissa. Tauoillakin kävimme eri maissa, joissa näki uusia ihmisiä ja elämäntyylejä.
McLean näki Venäjällä ja Kroatiassa ihmisten sosiaaliluokkien välisen kuilun. Hallin ympäristössä majaili kodittomia, jotka etsivät pulloja ja muuta irtaimistoa henkensä pitimiksi.
– Arvostan Suomen ja Kanadan systeemiä, jossa ihmisistä pidetään paremmin huolta.
Juttu jatkuu kuvan alla
Joutsenlaulu Mestiksessä
McLean pohti lopettamista ennen viime kautta, mutta kun Kiekko-Espoo tarjosi mahdollisuutta pelata Mestistä, hän tarttui kiinni.
– Ajattelin, että olisi hienoa, jos lapset näkisivät minut vielä pelaavan, McLean sanoo ja näyttää vähän herkistyvän.
– Tiesin, että luisteluvauhdissa pysyminen on vaikeaa nuorten miesten sarjassa, mutta osaan kuitenkin pelata.
Osasihan hän: 31 runkosarjan peliä toi 25 tehopistettä. Se on hyvä saldo neljäkymppiseltä veteraanilta.
Kauden aikana McLean alkoi viritellä keskusteluja Kim Hirschovitsin kanssa mahdollisesta apuvalmentajan pestistä. Valmennus oli ollut pitkään takaraivossa.
Siinä hän nyt on. Aika harvoin Mestiksen pukukopeissa näkyy NHL:ssä pelanneita ulkomaalaisvalmentajia.
Kanadan edustaminen sävähdytti
McLean pääsi toteuttamaan kanadalaispojan unelman, pelaamaan NHL:ssä. Pätkä jäi osittain loukkaantumisten takia neljän ottelun mittaiseksi New York Islandersissa kaudella 2008–09.
– Kun tekee NHL:n eteen töitä koko elämänsä ja pääsee sinne vihdoin, tuntuu siltä kuin paino olisi tippunut harteilta.
McLeanin silmät kirkastuvat lisää, kun hän puhuu Kanadan paidassa pelaamisesta Spengler Cupissa. Vaikkei kyse ole olympiakisoista tai edes MM-kisoista, puheeseen ladattu intohimo tiivistää hyvin sen mitä jääkiekko merkitsee Kanadassa.
– Sinne pääseminen oli kuin NHL-kutsu. Kanadan edustaminen koskettaa aina.
Bylsmalta hyvää oppia
McLean pääsi Pittsburgh Penguinsin farmijoukkueen Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin kanssa Calder Cupin finaaliin keväällä 2008. Joukkkueen valmentajina häärivät Todd Richards ja Dan Bylsma, joka voitti seuraavalla kaudella Penguinsin päävalmentajana Stanley Cupin.
Heiltä McLean oppi, miten tärkeää yksityiskohtiin paneutuminen on jääkiekossa. Pienet kikat miten tehdään tilaa kulmassa. Miten pelataan vastustajan maila pois. Miten aloitus napataan vastustajalta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
– He eivät olleet aina parhaita kavereita, ja välillä he käsittely oli kovaakin. He osasivat silti tulla toimeen ihmisten kanssa. Kun tein NHL:ssä maalin, tuli onnitteluviesti.
McLeanille on kehittynyt lukuisilta valmentajiltaan hyvä kokemuspankki.
– Monet valmentajat kertovat mitä pitäisi tehdä, mutta he eivät näytä sitä. Olen hyvin tarkka pienistä jutuista. Kun niitä toistaa koko ajan, asioita ei enää tarvitse ajatella jäällä.
Juttu jatkuu kuvan alla
Elämä jatkuu Suomessa
Mestiksen arki on useimmissa seuroissa kovaa tarpomista kyseenalaisissa oloissa pienillä budjeteilla. Yltäkylläisyyttä ei ole Espoossakaan, mutta tilanne on Mestiksen mitassa hyvä: valmennustiimissä on laajuutta, olot hyvät ja ennen kaikkea putken päässä siintää tulevaisuus.
Kiekko-Espoon kunnianhimoisena tavoitteena on pelata kolmen vuoden kuluttua SM-liigassa. McLean haluaa olla siinä junassa mukana.
– Espoossa on iso intohimo jääkiekkoa kohtaan. Aistin miten paljon jääkiekko merkitsee ihmisille.
Vauhtia Mestiksessä on ollut aina, McLean on myönteisesti yllättynyt pelaajien taitotasosta.
– Isona haasteena on tasaisuus. Jos halutaan korkeammalle tasolla, laadukkaita asioita pitää tehdä vaihdosta toiseen.
McLean matkustaa Espoon ja Turun väliä. Näyttää siltä, ettei kanadalainen ole palaamassa alkuperäiseen kotimaahansa.
– Elämisen taso on Suomessa korkeampi kuin Kanadassa. Kaikki on aika helppoa.