Sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll: Ukrainan sotaan on syntynyt viisi punaista linjaa – "Jos emme halua seurata kansanmurhaa sivusta, on linjoja nyt ylitettävä"

Limnéll kirjoittaa, että länsimaat eivät ole puuttuneet sotaan Ukrainassa sotilaallisesti, koska on syntynyt viisi ”punaista linjaa”, joita ei haluta ylittää. Jos emme halua seurata sivusta kansanmurhaa, pitäisi linjoja nyt hänen mukaansa ylittää.

Nato-maan ja ei-Nato-maan ero on Limnéllin mukaan yksi viidestä punaisesta linjasta.

– Bidenin linjauksen (maaliskuun alussa) mukaisesti on tapahtunut: Nato-maiden maaperän jokaista senttiä ollaan valmiita sotilaallisesti puolustamaan, mutta USA eikä Nato taistele Venäjää vastaan Ukrainassa, hän kirjoittaa.

Vaikka länsi on lähettänyt sotamateriaalia ja muuta tukea, ei lännen sotilaita ole taistellut Ukrainassa venäläisiä vastaan lukuun ottamatta heitä, jotka ovat taistelleen vapaaehtoisesti Ukrainan riveissä.

– Näin on määrittynyt toinen punainen linja lännen-Venäjän välille. Kremlin uhkaukset ”lännen sekaantumisen seurauksista” pyrkii tätä punaista linjaa vahvistamaan.

Kolmas punainen linja liittyy Limnéllin mukaan ydinaseisiin, joilla Venäjä pelottelee länsimaita. Ydinaseilla pelottelu on hänen mukaansa keskeinen syy sille, miksi länsimaat eivät ole tehneet sotilaallista väliintuloa.

Limnéll kirjoittaa neljännen punaisen linjan olevan ”sotajohtajuuden puute.”

– Sota on länsimaisille (etenkin eurooppalaisille) valtioille tänä päivänä poliittisesti vaikea asia.

Venäjä luottaa Limnéllin mukaan lännen haluttomuuteen osallistua sotaan. Hänen mukaansa Venäjä pyrkii horjuttamaan länsimaiden yhteistä rintamaa energia- ja informaatiovaikuttamisella ja uhkailemalla sodan laajentumisella.

– Sodan pitkittyminen vuosiksi eteenpäin ja lännen väsyminen sotaan hyödyttää Venäjää, hän kirjoittaa.

Viidenneksi punaiseksi linjaksi Limnéll sanoo lännen hyväuskoisuuden siihen, että sota päättyy nopeasti ja asiat palautuvat ennalleen. Hänen mukaansa se on ”täydellinen harhakuvitelma”, josta täytyisi viimeistään nyt päästä eroon.

Lue myös: Ukrainan ja Venäjän taistelut merenrantakaupunki Hersonissa yltyvät – näistä syistä "sillanpääasemakaupunki" on korvaamaton 

"Nykyisyyden teot tai tekemättömyys jäävät historiaan"

Punaiset linjat ovat ovat Limnéllin mukaan korkeat, mutta oleellista olisi hänen mukaansa huomioida kolme asiaa.

YK:n rooli on osoittautunut heikoksi sotilaallis-poliittisissa tilanteissa. Sodan päättämistä ei voi Limnéllin mukaan jättää YK:n varaan.

– Vastuu ei ole ulkoistettavissa vaan on länsimaiden omassa peilikuvassa.

Toisekseen tulisi ymmärtää ne punaiset linjat, jotka Venäjä on jo ylittänyt.

– Täysimittainen sotilaallinen hyökkäys itsenäiseen valtioon, räikeät loukkaukset kv oikeutta kohtaan, tuhoamissota, kansanmurha, miljoonat sotapakolaiset ja jatkuva irti todellisuudesta oleva valehtelu, Limnéll listaa.

Hänen mukaansa olisi aiheellista kysyä, mitä julmempaa ja brutaalimpaa Venäjä voisi tehdä, jotta punainen linja mielestämme ylittyisi.

– Ihmisyyden ja oikeustajun näkökulmista punainen linja on ylittynyt jo aikaa sitten.

Limnéll kirjoittaa Venäjän laajentumishaluisen politiikan jatkuvan kumulatiivisesti niin kauan, kun annamme sen jatkua.

Venäjä on ylittänyt Limnéllin mukaan punaiset linjat jo aikaa sitten, mutta länsi ei halua viivoja ylittää.

– Päätös ei ole riskitön ja eskalaation vaara olemassa, mutta vielä suurempi riski on puuttumattomuudella – Ukrainan ja läntisen maailman sekä koko kansainvälisen järjestelmän tulevaisuudelle.

Limnéll kirjoittaa, että ”vähän kerrallaan” tukeminen ei toimi. Hänen mukaansa vähintään kymmenien miljardien raskaan aseistuksen ja taloudellisen tuen sekä Venäjän eristäminen on vähintä mitä voimme tehdä.

– Nykyisyyden teot tai tekemättömyys jäävät historiaan.

Lue myös: Ryöpsähtikö venäläisviha yli rajan? Mika Aaltolalta suoraa puhetta: "Ryssä on ylimielinen ja tyhmistyttävä käsite"