"Onko sinulla tai perheelläsi valokuva-albumeissa tai pöytälaatikon uumenissa tallessa sota-ajan kuvia tai muita aineistoja itsenäisen Suomen sotien ajalta? Jos vastasit kyllä, nyt sinulla on ainutkertainen mahdollisuus tallentaa sukulaistesi tai läheistesi muistot jälkipolville."
Mikkelissä järjestettiin viime viikolla tapahtuma, johon pyydettiin suomalaisia tuomaan kotiarkistoistaan löytyviä sodanaikaisia valokuvia digitoitavaksi.
Tempausta markkinoitiin paikallislehdessä ja verkossa.
Mikkelin kaupungin museoiden amanuenssi, näyttelyasiantuntija Olli-Pekka Leskinen on digitointitapahtuman antiin tyytyväinen. Hän kertoo, että monet kuvista poikkeavat suurimmasta osasta sotakuvia, joissa usein varta vasten poseerataan kuvaajaa varten.
– Esimerkiksi Eeva Vahvaselän kenttäsairaala- ja sotasairaalakuvissa näkyy selvästi toimintaa. Ne ovat poikkeus, koska suurin osa otoksista on yleensä ryhmäkuvia.
Sotasairaalassa jatkosodan aikana. Eeva Vahvaselän kotialbumi.
Eeva Vahvaselän kuvat ovat sotasairaalasta. Vahvaselällä ei ole tarkaa tietoa siitä, mistä sotasairaalasta kuvat voisivat olla.
– Nämä ovat mielestäni erityisen herkullisia kuvia, koska ne ovat todella korkeatasoisia ja niissä on kuvattu toimintaa, amanuenssi Leskinen toteaa.
Eeva Vahvaselän äiti sitomassa sotilaan kättä sotasairaalassa.
Kolmannessa Vahvaselän kuvista nähdään kuorma-auto ja sotilaita. Leskisen tulkinta on, että miehet ovat venäläisiä sotavankeja.
Sotilaita, todennäköisesti venäläisiä sotavankeja, kuorma-autojen lavalla. Eeva Vahvaselän kotialbumi.
– En tiedä, minne heitä ollaan kuljettamassa, mutta tämäkin on mielenkiintoinen kuva. Sotavangeista on jonkun verran kuvia, mutta on aina mukava löytö, jos sellaisia löytyy. He eivät kuitenkaan useinkaan ole olleet pääkuvauskohteita, Leskinen sanoo.
Toivo Salmen kuvissa (joista toinen on tämän jutun pääkuvassa) poikkeuksellisia ovat kohteet.
– Tämä kuva, jossa poseerataan panssarivaunun ympärillä, on jokseenkin poikkeava niistä monista potreteista, joita sota-ajalta tavallisesti nähdään.
Sotilaita poseeraamassa panssarivaunun ympärillä. Toivo Salmen kotialbumi.
Toivo Salmen kuvat ovat jatkosodan hyökkäysvaiheesta eli otettu silloin, kun suomalaiset lähtivät etenemään Karjalaa eteenpäin. Tarkkoja paikkoja ei ole tiedossa. Kuvat ovat Toivo Salmen isoisän.
Jorma Suomalaisesta tuli lentäjä
Runsaammin informaatiota löytyy Kristiinankaupungissa 28.11.1922 syntyneen Jorma Suomalaisen kuvista.
Jorma Suomalainen 15.9.1944.
Leskinen kertoo, että Suomalainen osallistui nuoren ikänsä vuoksi Talvisodan aikana suojeluskunnan vartiointipalveluun ja desanttien etsintäpartioihin.
Kauhavalla 16.7.-19.10.1942: Tuiskua tankkaamassa. Jorma Suomalaisen kotialbumi.
Hän myös ilmoittautui vapaaehtoiseksi Talvisotaan, mutta sota ehti päättyä ensin. Jatkosodassa Suomalainen toimi aluksi pst. ryhmäjohtajana.
Maaliskuu 1943: Pommituslennolla Itä-Karjalassa. Jorma Suomalaisen kotialbumi.
Kuvien mukana annetut tiedot kertovat, että Suomalainen ylennettiin vänrikiksi 17.7.1942 ja ensimmäisen sotalentonsa hän teki 22.11.1943 Bristol Blenheim-pommikoneen tähystäjänä.
Luutnantiksi Jorma Suomalainen ylennettiin 19.10.1944 ja kapteeniksi reservissä 8.11.1968.
Digitointitempaus oli osa eurooppalaista Community as Opportunity -projektia ja se toteutettiin yhdessä Kansallisarkiston Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hankkeen kanssa.
Mikkelin kaupunginmuseoiden amanuenssi ja sotakuvien digitoinnin vetäjä Olli-Pekka Leskinen.
Mikkeli haluaisi sotahistoriakeskuksen
Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke valmistelee valtakunnallisen sotahistoriakeskuksen perustamista Mikkeliin. Suunnitelma asiasta valmistuu maaliskuussa 2017, jonka jälkeen Mikkelin kaupunki päättää hankkeen etenemisestä.
Mikkeli tunnetaan päämajakaupunkina, jossa on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sodissa.
Kaupungissa on yli 40 vuotta toiminut Päämajamuseo ja 1980-luvulta lähtien Jalkaväkimuseo.
Leskisen mukaan sota- ja erityisesti päämajahistoria on alueen kulttuuriperinnön kärkiteema, joka erottaa seudun kaikista muista Suomen paikkakunnista.
Kymmenen faktaa Mikkeliin suunnitellusta sotahistoriakeskuksesta:1. Kertoo suomalaisten lasten, naisten ja miesten elämästä sotavuosina 1939–1945. Keskuksen suunnittelua tehdään keskittyen toiseen maailmansotaan, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on käsitellä sota-ilmiötäkoko ihmiskunnan laajuudessa. 2. Tieto- ja oppimiskeskus, joka nostaa keskiöön sodan aikana eläneitten ihmisten kokemukset. 3. Käyttää uusinta digitaalista tekniikkaa, mikä mahdollistaa kokemuksellisuuden ja vuorovaikutuksen. 4. Avaa sodan todellisuuden uusille sukupolville. 5. Kertoo sotien ajan Suomesta uusimman historiantutkimuksen valossa ja eurooppalaisessa kokonaisuudessa. 6. Pohjaa vahvaan perinteeseen. Mikkelissä on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sotien aikana. 7. On kansainvälisen tason käyntikohde, joka vetää myös ulkomaisia matkailijoita. 8. Perustaa kansallisen verkkopalvelun, jonne suomalaiset voivat tallentaa sota-ajan kuvia, kirjeitä ja muita muistoja. 9. Toimii rauhan puolesta sotaa vastaan. 10. Suunnitelma valmistuu maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Mikkelin kaupunki päättää Sotahistoriakeskuksen perustamisesta Päämajakaupunkiin. Lähde: sotahistoriakeskus.fi |