Puolan ilmatilassa eilen perjantaina lentänyt ohjus on vakava muistutus sodan laajenemisen riskistä, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Puolan asevoimien mukaan venäläisohjus lensi perjantaiaamuna kolme minuuttia Puolan ilmatilassa, minkä jälkeen se kääntyi takaisin Ukrainan ilmatilaan. Puola pyysi myöhemmin Venäjältä selvitystä mahdollisesta ohjuksesta.
Samana yönä Venäjä ampui yli sata ohjusta eri puolille Ukrainaa.
– Jos ohjus olisi lentänyt Puolaan ja tappanut ihmisiä, niin jokin artikla Naton olisi pitänyt ottaa käyttöön, Ilmari Käihkö sanoo.
Muistuttamalla sodan laajenemisen uhasta Venäjä voisi Käihkön mukaan yrittää painostaa länttä etsimään ponnekkaammin sotaan sellaista ratkaisua, joka olisi Venäjälle mieluisa.
Mikäli Venäjä tahallisesti loukkasi Puolan ilmatilaa, voi siihen Käihkön mielestä olla monia syitä. Venäjä saattoi esimerkiksi haluta provosoida Nato-maa Puolaa tai testata sen ilmapuolustusta.
Puolan aluepuolustusvoimien ratsumiehet osallistuvat tänään lauantaina etsintäoperaatioon, jossa etsittiin Puolan ilmatilaan tunkeutuneen esineen mahdollisia osia Wozuczynin lähellä Tomaszowin läänissä Itä-Puolassa.
Lue myös: Puola pyysi Venäjältä selvitystä Puolan ilmatilassa mahdollisesti lentäneestä ohjuksesta – "Meidän täytyy varmistua, ettei tämä ollut provokaatio"
Puolalta nootti Venäjälle: Venäjän ohjus oli Puolan ilmatilassa kolme minuuttia
Ohjusta ei ammuttu alas
Sotilasasiantuntija, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa ihmettelee, miksi Puola antoi ohjuksen lennellä vapaasti ilmatilassaan.
Pihlajamaa toimi Suomen puolustusasiamiehenä Venäjällä ja Ukrainassa Krimin miehityksen aikaan vuonna 2014.
– Ohjukset pitää ampua heti alas eikä katsoa minne ne lentävät, Pihlajamaa painottaa.
Pihlajamaan mielestä Venäjällä ei olisi syytä vastareaktioon, jos sen ohjus ammuttaisiin alas toisen valtion ilmatilassa.
Käihkön mielestä taas ohjusten ampuminen alas sisältää riskin eskalaatiosta, mikä saattoi olla syy siihen, ettei Puola ampunut ohjusta alas.
Naton on Käihkön mukaan kuitenkin joka tapauksessa pakko reagoida asiaan esimerkiksi Puolan ilmatorjuntaa vahvistamalla.
Lue myös: Venäjä iski Ukrainaan lähes 160 ohjuksella ja lennokilla – kohteina synnytyssairaala ja väestönsuoja
Tietyt merkit viittaavat venäläisohjukseen
Ilmatilan loukkauksen ajankohta ja Puolan vahva reaktio puhuvat Käihkön mielestä sen puolesta, että kyse oli Venäjän ampumasta ohjuksesta, vaikka ulkopuolelta käsin asiaa onkin mahdotonta todentaa.
– Voi loogisesti miettiä, että jos laajamittaisen Venäjän ohjusiskun aikaan ohjus lentää syvälle Puolan alueelle, niin kyllä se viittaa Venäjän iskuun, Käihkö sanoo.
Hänen mukaansa Puola oli varovaisempi kannanotoissaan, kun ohjus viimeksi marraskuussa 2022 lensi Puolan ilmatilaan.
– Silloin pidettiin kieli keskellä suuta, eikä Venäjää lähdetty syyttelemään.
Käihkö uskoo, että Puolalla on jotakin näyttöä siitä, että kyse oli venäläisohjuksesta.
– Tässä kulkee mukana riski ja pelko sodan leviämisestä. Oletettavasti kaikki kannanotot ovat hyvin punnittuja. Jos he syyttävät tästä Venäjää, voisi odottaa, että heillä on syyllisyydestä joitakin todisteita.
Pihlajamaan mukaan Puolan ilmatilan loukkauksen mahdollisesta tahallisuudesta saadaan lisätietoa, kun selviää, millainen ohjus oli kyseessä.
– Asiassa saattoi olla kyse ohjuksen epätarkkuudesta, tai sitten siitä, että ohjuksen reitti oli tarkoituksellinen koe Natoa vastaan.