Mika Aaltolan mukaan Naton on tärkeää huolehtia jäsenmaidensa suvereniteetista ja torjua Venäjän fyysiset ja poliittiset rajanylitykset.
Puolan varaulkoministerin Andrzej Szejnan mukaan Nato harkitsee vaihtoehtoa ampua Venäjän ohjuksia alas, jos ne eksyvät liian lähelle Nato-maan rajaa. Szejna kertoi asiasta puolalaisen RMF24 -median radiohaastattelussa tiistaina.
Naton edustajat eivät ole kommentoineet Szejnan puheita.
Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Mika Aaltolan mukaan kyse on siis tällä hetkellä enemmän Puolan ja Ukrainan kahdenkeskisistä päätöksistä. Hän kuitenkin katsoo, että Naton on tärkeää ylläpitää 5. artiklaansa, joka velvoittaa suojelemaan jäsenvaltioita.
– Jos venäläinen ohjus on Puolan ilmatilassa, tässä tilanteessa sen alas ampuminen on päivänselvää, Aaltola sanoo.
– Se, että Venäjän annetaan venyttää sitä [rajaa], olisi huono signaali lähettää.
Puola aktivoi viikonloppuna hävittäjänsä, kun venäläinen risteilyohjus loukkasi sunnuntaina aamuyöllä Puolan ilmatilaa vajaan minuutin ajan. Maan asevoimien mukaan ohjus oli ehtinyt noin kaksi kilometriä Puolan puolelle rajaa.
2:35
Miten Venäjän rajanaapureiden tulisi varautua Puolan tapauksen kaltaisiin välikohtauksiin jatkossa? Sotatieteen tohtori Jarno Limnell kertoo näkemyksensä videolla.
Puolan puolustusministeriön mukaan ohjus olisi ammuttu alas, jos olisi ollut mitään merkkejä siitä, että se oli kohdistettu kohteeseen Puolan maaperällä.
Nato- ja EU-maa Puola on vaatinut Venäjältä selvitystä siitä, miten ohjus päätyi sen ilmatilaan.
– Venäjän ohjus Puolan ilmatilassa on Puolalle suvereniteetin loukkaus, niin kuin se olisi mille tahansa Nato-maalle ja sen torjuminen on tärkeää, Aaltola sanoo.
Aaltola: Venäjä voi kokeilla, kuinka paljon Nato sallii
Venäläisohjukset ovat päätyneet Puolan ilmatilaan useita kertoja Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa alkuvuonna 2022. Tilanteet ovat olleet usein sekavia, sillä ohjusten osia on päätynyt Puolan puolelle myös Ukrainan ilmatorjunnan jäljiltä.
Aaltolan mukaan asiaan liittynee myös tahallisuutta Venäjän puolelta.
– Eivät heidän ohjuksensa välttämättä sattumalta harhaudu Puolan ilmatilaan, Aaltola sanoo.
– Venäjä voi härkkiä ja kokeilla, kuinka kauan ja kuinka laajalle Nato sallii moisen. Rajojen pitäisi olla punaisia viivoja, kun puhutaan sotilaallisesta toiminnasta, eikä siinä pitäisi olla mitään pelin paikkaa Venäjälle kokeilla, voisiko Puolan kautta kiertää risteilyohjuksen Ukrainaan.
Jos Nato alkaisi ampua alas rajojaan ylittäviä tai lähestyviä ohjuksia, olisiko se Natolta askel lähemmäs osallisuutta konfliktiin? Aaltolan mukaan ei välttämättä.
– Sen voi nähdä myös pois eskaloivana. Jos Puola osallistuisi Ukrainan ilmapuolustukseen, Venäjä olisi haluttomampi tai kyvyttömämpi noita [rajan läheisiä Ukrainan] alueita tuhoamaan.
Aaltola muistuttaa, että YK:n peruskirja sisältää myös kollektiivisen itsepuolustusoikeuden, eli muut maat voivat osallistua hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan puolustukseen.