Kaipaako Suomi Spedeä? Tällaisena elokuvan kaarti näkee kansannaurattajan

Spede-elokuva ohjaaja Aleksi Delikouras kuuli alakoululaisena, pihalla huutelua "ootsä ihan spede". Nyt hän on tehnyt elokuvan, josta ohjaaja tuntee suurta vastuuta, koska "kaikilla aikalaisilla on jonkinlainen käsitys viihteen suurmiehestä".

Spede on surumielinen elokuva levottomasta koomikosta, joka osasi olla myös herkkä isä.

– On ihanaa, että tuo perheyhteys näkyy elokuvassa, toteaa Speden puolisoa Pirjo Pasasta esittävä Minka Kuustonen.

– Spede osasi olla myös herkkä isä, se oli hänelle tärkeää. 

Vaikka elokuvassa naisten paikka oli juuri sitä mitä Pasanen halusikin, kauniita koristeita, Speden puoliso on vahva ja määrätietoinen nainen. Pasaset erosivat vuonna 1981, mutta heidän välinsä säilyivät hyvinä.

– Pirjo on makea mimmi ja vahvatahtoinen nainen. Arvostan suuresti, hehkuttaa Minka Kuustonen.

Siis onko Spede olemassa!

Ohjaaja Aleksi Delikouras oli 11-vuotias, kun Spede Pasanen kuoli vuonna 2001 71-vuotiaana.

– Ensimmäiset muistoni ovat alakoulun pihalta, kun huudeltiin, että "ootsä ihan spede!". Luulin, että se on haukkumasana. Sitten näin tv:stä Speden spelit-ohjelman, ihmettelin, miten tämän kaverin nimi voi olla Spede. Sitten tajusin, että tästähän se haukkumanimi on tullut. Spede Pasanen onkin olemassa!

– Katselin elokuvaa varten Speden tuotantoa läpi ja yllätyin, miten hyviä vanhat elokuvat ovat. Kavereilla on ollut ammattitaitoa, miettii ohjaaja Delikouras.

Kaikkihan Speden tuntevat – ja tuskin kukaan

Hän sanoo kantavansa vastuuta siitä, millainen Spede elokuvassa näyttäytyy.

– Kaikilla suomalaisilla taitaa olla jonkinlainen käsitys Spedestä. Me toimme oman tulkintamme, ei se ihan totuudenmukainen varmaankaan ole, koska tuskin kukaan tietää tarkalleen, millainen hän oli. Mutta halusimme kuvata sitä, millaista oli olla elokuvantekijä tuohon aikaan.

Tuo aika on 1960-luvun lopusta 1970-luvun alkuun. Melko lyhyt, mutta Speden aikaansaamien elokuvien määrä oli runsas – siis jo ennen Turhapurojen tuloa. Tämä elokuva päättyy siihen, kun Turhapurot pääsivät vauhtiin 1970-luvun alussa.

Pääosaa esittää Riku Nieminen. Viimeksi hän esitti populaarikulttuurin suurmiestä 2018 valmistuneessa elokuvassa. Silloin Juice Leskinen - nyt Spede Pasanen.

– Savolaisesta kaljupäästä seuraavaan, kuittaa Nieminen.

Leskinen oli kotoisin Juankoskelta, Pasanen Kuopiosta. Niemisellä oli nyt yksi vahva lähtökohta.

Riku "Spede" Nieminen: En imitoi, en miellytä

– Juicen myötä yritin karistaa miellyttämisen tarvetta. En tavannut ketään Speden tuntenutta aikalaista. En siis kysellyt keneltäkään, millainen Spede oli. Päätin pitää roolihahmon omissa näpeissäni. En halunnut harteilleni sitä viittaa, että pitäisi johonkin suuntaan kumarrella.

36-vuotias Riku Nieminen kertoo opiskelleensa Spedeä käymällä runsaat määrät arkistomateriaalia läpi, elokuvia, sketsiohjelmia, kirjoja, lehtiartikkeleita. 

– Minkäänlaiseen imitointiin en lähtenyt.

Niemisen Spede on enimmäkseen vakava, mietteliäs ja surumielinenkin. Mieli purkautuu joskus hallitsemattomasti ja allasbileissä hän lukee ääneen sapekkaasti elokuvakritiikkejä. Enimmäkseen kriitikot mollasivat ja kansa rakasti. Yleisömenestys ei lohduttanut tarpeeksi, kritiikit viilsivät.

Kaipuuta lapsuuteen

Spede Pasanen oli koomikko, joka halusi loputtomasti naurattaa kansaa, mutta siviilielämässä hän oli kulmikkuudessaan vähemmän hauska. Spede jätti kuitenkin pysyvän jäljen suomalaiseen populaarikulttuuriin – ja nuoret haluavat tänään muistaa elokuvillaan vanhoja tähtiä.

– Nostalgiahan myy tänään hyvin. Luulen, että se kertoo meidän kaipuusta johonkin yhtenäiskulttuuriin, tuttuun ja turvalliseen, jollaista lapsena oli, pohtii ohjaaja Aleksi Delikouras.

– Siis johonkin sellaiseen aikaan, jolloin telkkarissa esiintyivät tutut hahmot ja heitä katsoivat kaikki.

Lue myös:

    Uusimmat