Stalinin ihannointi lisääntyy Venäjällä: Jo yli puolet vastaajista ihailee ja arvostaa julmaa diktaattoria

Venäläisen tutkimuskeskus Levadan mielipidemittaukset kansan suhteesta Josif Staliniin ovat kylmäävää luettavaa. Vielä vuosituhannen alussa Stalinia ilmoitti ”ihailevansa, kunnioittavansa tai arvostavansa” 38 prosenttia vastaajista, mikä sekin on suuri luku.

Arvonanto on viime vuosina kuitenkin selvästi noussut. Nyt Stalinia ilmoittaa ihailevansa, arvostavansa tai kunnioittavansa jo 51 prosenttia vastaajista.

Vastaavasti ”vastenmielisyys, pelko tai viha” määrittivät vuosituhannen alussa 43 prosentin tunteita Isä Aurinkoista kohtaan. Nyt tuo luku on suorastaan romahtanut. Enää 14 prosenttia näkee Stalinin negatiivisessa valossa.

Kaikki muut kysymykset tästä teemasta tukevat samaa havaintoa. 52 prosenttia vastaajista kokee, että Stalinin vaikutus Venäjän historiaan oli ”enimmäkseen positiivinen”, 18 prosenttia sanoo vaikutuksen olleen ”pelkästään positiivinen”.

Työleirit ja puhdistukset ovat unohtuneet

Samanlaista suhtautumista olisi hyvin vaikea yhdistää esimerkiksi nykypäivän Saksaan ja Adolf Hitleriin. Länsi-Euroopassa on koettu että hirmutekojen selvittäminen ja uhrien tunnustaminen on ainoa tapa kulkea kehittää demokratiaa.

Stalinin vainojen uhreja ei voi tässä suhteessa vähätellä. Eri arvioiden mukaan vainoissa kuoli miljoonia ihmisiä, mutta täsmällistä lukua on vaikea antaa koska asiaa ei ole perinpohjaisesti tutkittu tai määritelty. Siksi uhrimäärien arvioissa on valtavia heittoja.

Stalinin kannatusluvut nyky-Venäjällä voisi tulkita niin, että venäläiset eivät joko tiedä Stalinin hirmuteoista tai välitä niistä.

Monet mielipidetiedustelut viittaavat kuitenkin siihen, että syy on epäluuloisessa asenteessa läntiseen historiankirjoitukseen. Monet venäläiset kokevat, että puheet työleireistä ja etnisistä puhdistuksista ovat – populistista nykykieltä käyttääksemme - fake news.

Tämän ajatustavan mukaan läntinen historia haluaa vain mustata suuren sotapäällikkö Stalinin maineen ja näin painaa Venäjää alemmaksi.

Tätä teoriaa vastaan puhuu tietenkin se, että Venäjällä elää edelleen suuri määrä ihmisiä joilla on Stalinin vainoista ensikäden kokemusta joko omasta elämästään tai perheenjäsentensä osalta. Uhrit eivät kuitenkaan pääse kunnolla ääneen juuri missään.

Venäjän valtiolle teoria Stalinin maineen mustaamisesta on mieleinen, eikä valtio suhtaudu erityisen vakavasti puheisiin Stalinin vainojen uhrien selvittämisestä.

”Katse eteenpäin, eikä taaksepäin”

Suomen media käytti pääministeri Antti Rinteen Moskovan-matkalla yhteisen kysymyksensä pääministereille koskemaan Stalinin vainoja: Olisiko Stalinin vainojen uhrien selvittäminen hyvä tapa parantaa Venäjän ja länsimaiden suhteita?

Pääministeri Dmitri Medvedevin vastaus teki selväksi että tällaista historiankirjoitusta ei kaivata.

– Mitä tulee historiaan, joka on usein kovin hankalaa ja traagista, mielestäni kannattaa katsoa eteenpäin eikä taaksepäin, Medvedev summasi.