Poliittinen tahto tukea Ukrainaa näyttää yhä vakaalta, mutta tilanne Ukrainalle toimitettavan puolustusmateriaalin kanssa on kaikkea muuta kuin helppo.
Näin voi tiivistää sen, miltä Ukraina-tuki näyttää vajaat kaksi vuotta Venäjän laajentaman hyökkäyssodan jälkeen.
Poliittisesta tahdosta kertoivat muun muassa Nato-maiden ulkoministerien kokouksessa Ukrainalle annetut tavoitteet matkalla kohti jäsenyyttä, jota liittokunnan pääsihteerin Jens Stoltenbergin mukaan Nato-maat tukevat. Ukrainan täytyy kuitenkin jatkaa korruption vastaista taistelua ja panostaa ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien sekä oikeusvaltion kehittämistä.
– Ukraina on lähempänä Nato-jäsenyyttä kuin koskaan aiemmin. Jatkamme heidän tukemistaan matkalla jäsenyyteen, Stoltenberg sanoi kokouksen jälkeen Naton päämajalla.
Suomen ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoi puolestaan kokouksen jälkeen, että Ukrainan polku kohti EU-jäsenyyttä kulkee rinta rinnan. Yhteiskunnan kehittämistä koskevat tavoitteet ovat hyvin samanlaiset ja tätä myöten sama työ hyödyttää Ukrainan matkaa kohti molempia järjestöjä.
Ukrainan tavoitteita Nato-yhteensopivuudesta tukee myös välitön tuki ja koulutus, joita Ukraina tällä hetkellä saa Euroopasta ja Yhdysvalloista. Ennen jäsenyyttä sodan täytyy kuitenkin loppua.
Puolustusmateriaali ongelmana
Huolta on viime aikoina kannettu etenkin poliittisesta tahdosta tukea Ukrainaa, mutta Nato-kokouksen perusteella katseen pitäisi pysyä puolustusteollisuudessa.
EU-maat ovat saaneet toimitettua vain noin kolmanneksen miljoonan ammuksen tavoitteestaan, ja Yhdysvaltojen kongressissa Ukraina-tuki on ollut jumissa jo hyvän tovin. Samaan aikaan puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattaminen on hidasta.
Valtosen mukaan puolustusteollisuudessa pitää pyrkiä kohti yhteismarkkinoita, joissa pienet ja suuret toimijat voivat osallistua tarjouksiin ja tarpeiden tuottamiseen.
– Nyt on tilanne se, että paitsi ammuksia niin laajasti puolustusmateriaalia tarvitaan – ei pelkästään Ukrainan tukemiseen vaan koko Euroopan puolustuksen ja turvallisuusjärjestyksen ylläpitämiseen pitkällä aikavälillä.
Valtosen mukaan ulkoministerikokouksen selvä viesti oli se, että Venäjän pitkäaikainen uhka tiedostetaan.
– Kyse ei ole nyt vain siitä, että ajateltaisiin, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Ja nyt oltaisiin siinä tilanteessa, että voitaisiin tehdä jotain myönnytyksiä. Ei. Pitää nähdä tämä Venäjän pitkäaikainen tavoite ja tahtotila ja toimia sen mukaisesti.
Kuleba: Poliittinen tahto ei huoleta
Myös Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba sanoi, ettei hän ole huolissaan poliittisen tahdon puutteesta Ukrainan aseistamisessa. Hänenkin mukaansa kyse on paljolti eurooppalaisen puolustusteollisuuden kapasiteetin ja teknisten ongelmien ratkaisemisesta, mikä on edellytys myös Euroopan oman puolustuskyvyn ylläpitämiselle.
Diplomaattista päänvaivaa sekä Ukrainalle että sen liittolaisille on aiheuttanut myös se, että Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zaluzhnyi sanoi The Economist -lehdelle marraskuun alussa, että sotatilanne on jumiutunut rintamalla pattitilanteeseen.
Kuleba vakuutti Ukrainan jatkavan taistelua kaikkien Venäjälle menettämiensä alueiden takaisinvaltaamiseksi.