Stubb on hylännyt lähes kaikki rikollisten anomukset – armahduksen on saanut vain yksi

Niinistö armahti kahden kautensa aikana yhteensä 21 rikollista, ensimmäisellä kaudellaan 18 ja toisella kolme. Keskimäärin Niinistö armahti alle kaksi rikollista vuodessa.

Ero armahdusmäärissä on melkoinen, kun sitä vertaa niin ikään 12 vuotta presidenttinä toimineeseen Tarja Haloseen, joka antoi armon käydä oikeudesta keskimäärin 22 rikollisen vuosivauhtia.

Stubb astui tasavallan presidentin virkaan 1. maaliskuuta.

Oikeusministeriön MTV:lle toimittamien tietojen mukaan Stubb on ehtinyt saada kahdeksan kuukautta kestäneen kautensa aikana yhteensä 39 armahdusanomusta. Stubb on hylännyt tai jättänyt varteen ottamatta 38 anomusta.

Oikeusministeriöstä kerrotaan, että jos armahdusanomus koskee asiaa, joka ei kuulu armahduksen piiriin, anomus jätetään varteen ottamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeudenkäyntikulut tai vahingonkorvausvelvollisuus.

Lue myös: Puolet suomalaisista antaisi presidentille lisää valtaa – nämä asiat nousivat esille

Armahdus itsenäinen päätös

Presidentin armahdus on päätös, jonka presidentti saa tehdä täysin itsenäisesti. 

Ennen presidentin päätöstä Korkein oikeus (KKO) antaa kuitenkin oman lausuntonsa armahdusasioista. KKO:n joko puoltaa tai vastustaa lausunnossaan armahdusta.

KKO ei perustele omaa lausuntoaan millään tavalla.

Presidentin ratkaisu armahdusanomukseen ei ole sidoksissa KKO:n lausuntoon. 

Myöskään presidentti ei perustele omaa ratkaisuaan päätöksessään.

Stubbin ensi kertaa langettamasta armosta pääsi nauttimaan huumerikollinen. 

Niinistö armahti muiden muassa henkirikollisia, väkivaltarikollisia, huumerikollisia ja omaisuusrikollisia. Haloselta armoa saivat erityisesti asevelvolliset, mutta väkivalta- ja henkirikollisiin hän suhtautui tiukasti.

Armahdusanomusten määrä on vähentynyt jatkuvasti 2000-luvun aikana. Kun Halonen sai vuosittain 100–200 anomusta, Niinistölle niitä tuli hänen toimikautensa aikana noin 30–100 vuosittain. Viimeisinä presidenttivuosinaan Niinistö sai armahdusanomuksia vuosittain 50 tai vähemmän.

Lue myös: Suomalaiskaksikko siepattiin panttivangeiksi 24 vuotta sitten – tekijöille nyt tuomio

Mies vetosi aiemmin painostukseen

Stubbin armahtama huumerikollinen vetosi Etelä-Savon käräjäoikeudessa ja myöhemmin Itä-Suomen hovioikeudessa siihen, että hänet oli painostettu keksittyyn velkaan vedoten tekemään huumerikokset.

Velanperinnän takana oli eräs henkilö, jolla oli yhteydet järjestäytyneeseen rikollisryhmään. Mies kertoi, että hänen henkeensä ja terveyteensä oli kohdistunut jatkuvasti vakava uhka, josta myös poliisi todisti molemmissa oikeusasteissa.

Mies vetosi myös siihen, että oli alaikäisen lapsensa yksinhuoltaja, eikä lapsi voisi asua äitinsä luona. Lisäksi mies vetosi siihen, ettei ollut syyllistynyt vakaviin rikoksiin useisiin vuosiin.

Sen enempää käräjäoikeus kuin hovioikeuskaan eivät pitäneet näyttöä vakavasta uhasta riittävänä, jotta se olisi lieventänyt miehen tuomiota. Käräjäoikeus tuomitsi miehen 2,5 vuoden ehdottomaan vankeuteen ja hovioikeus kovensi viime keväänä tuomiota.

Lue myös: Oikeus Salon kidutusmurhan uhrista: "Täysin avuton, puolustuskyvytön ja varmuudella kauhuissaan"

"Olen nähnyt hyväksi"

– Olen nähnyt hyväksi armosta suostua tähän anomukseen siten, että (tuomitun nimi) Itä-Suomen hovioikeuden tuomiolla 12.3.2024 tuomittu vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi 31.12.2026 päättyvin koeajoin, Stubbin allekirjoittamaan armahdusratkaisuun on kirjattu.

Stubbin armahtama 40-vuotias mies oli tuomittu viidestä törkeästä huumausainerikoksesta ja kymmenestä huumausainerikoksesta kahden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen.

Rikokset olivat tapahtuneet vuosina 2017–2019.

Stubb teki presidenttikautensa ensimmäisen armahduspäätöksensä 28. kesäkuuta.

Lue myös: Sodankylän julman juhannusmurhan naistekijä pysyy kiven sisässä – raahasi uhrin kuoliaaksi auton perässä