Suezin rauhanturvaveteraanit muistelevat operaatiota 50 vuotta myöhemmin – "Kun alkaa toiminta, niin pelko väistyy"

Suomalaisilla rauhanturvaajilla oli merkittävä rooli lokakuussa 1973 käydyn Egyptin ja Israelin välisen Jom Kippur -sodan onnistuneesta rauhoittamisesta. Konfliktia rauhoittamaan lähetettiin 800 suomalaista. Sota kesti kolme viikkoa; rauha solmittiin syksyllä 1978.

Suez-veteraani Terho Ahonen kertoo, että aselepo oli sovittu, mutta kun osapuolet ei totellut sitä

– Pitihän sitä kättä pidempää näyttää eli sitä puuvartista YK-lippua. Siinä osastolla oli henki, että nyt lopetatte tulen ja niin siinä kävi, Ahonen sanoo.

Vuoden 1973 operaation kulminaatiopiste oli se, kun kymmenkunta suomalaista marssi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) lipun kanssa sotivien osapuolten väliin.

Lippua kantaneen Seppo Arposen mukaan heidän piti keksiä nopeasti, miten he toisivat YK:n esiin.

-- Yhdellä rauhanturvaajalla oli YK:n lippu repussa ja otimme seinältä lipputangon. Kyllähän aina tämmöisessä tilanteessa pelottaa, mutta sille ei saa antaa valtaa. Ihminen on kumma, kun alkaa toiminta, niin se pelko väistyy, toteaa Arponen. 

Suezin operaatiossa menehtyi kolme suomalaista rauhanturvaajaa. Lisäksi useita haavoittui. Suomalaiset rauhanturvaajat tulivat maailmalla tunnetuiksi, koska Suezissa rauhanneuvotteluita johti neuvotteluteltassa kenraali Ensio Siilasvuo.

Tänä päivänä runsaat 400 suomalaista rauhanturvaajaa on mukana eri puolilla maailmaa 10 operaatiossa.

Nyt Haminaan kokoontuneet veteraanit toteavat aseveljeyden tunteen olevan vahva vielä tänäkin päivänä.

– En päivääkään vaihtaisi pois. Olin puolitoista  Kyproksella ja vuoden Suezilla. Ne on sellaisia hetkiä todellakin, että en hetkeäkään vaihtaisi pois, kertoo aikoinaan Newsweekin kansikuvapojaksi päätynyt Matti Rossi.

Matti Rossi päätyi yhdysvaltalaisen Newsweek-lehden kanteen vuonna 1973.

Lue lisää: 50 vuotta sitten suomalaiset marssivat Suezille ja lopettivat sodan – Matti Rossi tunnistetaan lehden kannesta yhä