"Suomea ei ole viime aikoina näytetty uhkaavana tai täysin vihollisena" – tällainen on venäläislehtien "totuus" sodasta, Natosta ja suomalaisista

Erikoisoperaatio, yhteinen veljeskansa, natsit. Siinä muutama sana, jotka toistuvat venäläismedioissa kerrottaessa viime kuukausien tapahtumista Ukrainassa.

Venäjän uutisissa ei saa käyttää sanaa sota, vaan kyseessä on venäläisittäin erikoisoperaatio. "Väärän tiedon" välittämisestä voi saada vankeutta jopa 15 vuotta. 

Naapurimaan mediassa venäläiset näytetään vuoroin lännen pakotteiden, Ukrainan "natsien" ja Naton painostuksen uhreina, vuoroin sankareina ja vapauttajina. Rooli riippuu siitä, millaista tarinaa milloinkin luodaan.

– Venäläisiä ei näytetä pelkästään uhreina, vaan halutaan myös näyttää sankaruutta ja pelastajan roolia. Narratiivina on, että venäläiset pelastavat Donbasissa olevat ihmiset natseilta, Venäjä-asiantuntija Sari Pöyhönen kertoo. 

Pöyhönen on seurannut Venäjän mediaa vuosia työskennellessään Murmanskin Suomen konsulaatissa. Venäläisten artikkelien syynääminen on pysynyt viime vuosina harrastuksena.

Pöyhösen mukaan Venäjän hyökkäyksen jälkeen artikkelien sävy on muuttunut aiempaa agressiivisemmaksi.

Suomi hyvä naapuri, Nato Yhdysvaltain käsikassara

Pöyhösen mukaan Suomea koskevat artikkelit ovat Venäjän mediassa pienessä osassa. Vaikka Venäjä viimeksi torstaina varoitti Suomea Nato-jäsenyydestä, ei Pöyhösen mukaan lehtien palstoilla juurikaan puida Suomen asioita. 

– Suomea ei ole viime aikoina näytetty uhkaavana tai täysin vihollisena.

Pöyhösen mukaan Suomi nähdään osana sanktioita langettavaa länttä, mutta kuitenkin hyvänä naapurina. Sen sijaan Nato on uhkakuvana Venäjän mediassa paljonkin esillä.

– Nato on venäläisen narratiivin mukaan pahuuden alku ja juuri, Pöyhönen kertoo. 

Katso yllä olevalta videolta, millaista kuvaa venäläisissä lehdissä on luotu suomalaisista ja miten nyrkkeilijä Nikolai Valujev puolustaa maansa toimia.