Suljetut vankilat entistä vaarallisempia – vankien määrä kasvoi Suomessa viime vuonna

Vankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä kasvoi Suomessa viime vuonna, Rikosseuraamuslaitos (Rise) kertoo.

Vankeja oli viime vuonna keskimäärin runsaat 3 140, kun toissa vuonna luku oli vajaat 3 060. 

Vangeista naisia oli hieman yli kahdeksan prosenttia ja alle 21-vuotiaita 3,5 prosenttia. Ulkomaalaisten vankien osuus kaikista vangeista oli keskimäärin 18 prosenttia.

Vankeusrangaistukset olivat keskimäärin lyhyitä: yli puolet vangeista suoritti rangaistusta vankilassa enintään kuusi kuukautta.

Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia taas oli lähes 3 800, kun toissa vuonna heitä oli runsaat 3 050.

Yhdyskuntaseuraamuksia ovat muun muassa yhdyskuntapalvelu, valvottu koevapaus sekä ehdollinen vankeus, jonka tehosteeksi on tuomittu valvonta.

Rise kertoo, että sen tavoitteena viime vuonna oli vähentää vankien vapautumista suoraan suljetuista vankiloista ja lisätä avolaitossijoituksia sekä valvotun koevapauden käyttöä. Asteittainen vapauttaminen ei kuitenkaan edistynyt täysin tavoitteen mukaisesti.

Turvallisuus heikentynyt ahtaissa vankiloissa

Suljettujen vankiloiden ja pääkaupunkiseudun yhdyskuntaseuraamustoimistojen turvallisuustilanne heikkeni Risen mukaan viime vuonna. Tämä näkyi muun muassa uhkatilanneilmoitusten ja kurinpitorangaistusten määrissä.

Merkittävimpiä turvallisuutta vaarantavia tekijöitä ovat Risen mukaan vankiloiden yliasutus, kasvanut katujengiläisten määrä sekä niukat henkilöstöresurssit.

Rise sanoo tiedotteessaan, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on useita kriminaalipolitiikkaa ja lainsäädäntöä koskevia kirjauksia, jotka tulevat vaikuttamaan Risen toimintojen järjestämiseen, asiakasmääriin ja resurssitarpeeseen.

Risen pääjohtaja Anna Arola-Järvi sanoi aiemmin tänä vuonna, että hallitusohjelmassa mainitut lainsäädäntötoimet edellyttävät lisäystä vankilapaikkojen määriin. Hänen mukaansa päivittäinen vankipaikkamäärä nousee useilla sadoilla, jos kaikki hallitusohjelmaan kirjatut lainsäädäntötoimet toteutuvat.

Hallitusohjelmassa esitetään muun muassa aiempaa pidempiä rangaistuksia esimerkiksi katujengeihin kytkeytyvistä rikoksista ja ampuma-aserikoksista.

Lue myös:

    Uusimmat