Seksuaalirikoslain kiristysten myötä aiempaa useampi seksuaalirikollinen päätyy teoistaan vankilaan. Kun vanhan seksuaalirikoslain aikaan vankiloissa istui päivittäin keskimäärin 200 seksuaalirikollista, viime vuoden alusta voimaan tulleen lain myötä heidän määränsä kasvanee lähes 300 vankiin.
Seksuaalirikoksista tuomittujen vankeusaikaan kuuluu olennaisena osana kuntoutus, mutta mistä siinä on kyse. MTV Uutiset haastatteli aiheesta seksuaalirikollisten parissa Riihimäen vankilassa työskentelevää psykologi Mikko Ylipekkaa.
Usein ihmisillä on sellainen käsitys, että seksuaalirikoksista tuomittuja vaan paijataan ja taputellaan olalle, mutta onko tämä totta?
– No ei se kyllä totta ole. Meidän työskentelymme heidän kanssaan ei suinkaan ole mitään paijaamista, Ylipekka kertoo.
Ylipekka työskentelee seksuaalirikollisten kanssa Riihimäen vankilassa, joka tunnetaan Suomen kovimpana vankilana.
– Kuntoutuksessa edellytetään sitä, että ihminen joutuu katsomaan omaa menneisyyttään aika ikävälläkin tavalla kriittisesti ja tekemään työtä sen eteen, että löytäisi uusia keinoja ja ratkaisuja siihen, ettei jatkossa päätyisi samanlaisiin ratkaisuihin kuin aiemmin.
Tähtäin turvallisemmassa yhteiskunnassa
Ylipekan mukaan seksuaalirikollisten kuntoutus tähtää siihen, että yhteiskunta olisi turvallisempi.
Yhdellä seksuaalirikollisella saattaa olla kymmeniä tai jopa satoja uhreja. Yhdenkin seksuaalirikoksista tuomitun vangin onnistunut kuntoutus voi tarkoittaa, että valtava joukko ihmisiä säästyy rikosten aiheuttamalta kärsimykseltä.
Lääkehoito on tehokasta vaarallisimpien seksuaalirikollisten hoidossa, mutta keino on vajaakäytöllä Suomessa.
– Miehet, jotka ovat ottaneet lääkityksen, ovat kokeneet sen hirveän hyödylliseksi ja helpottavaksi. Lääkehoito vähentää aidosti todella paljon seksuaaliviettiä, Ylipekka kertoo.
– Toivon todella paljon, että tämän lääkityksen käyttöä lisättäisiin Suomessa.
Kokenut vankilapsykologi kertoo MTV:n haastattelussa myös siitä, millainen vakaviin seksuaalirikoksiin syyllistyvä henkilö on ja voiko tällaisen riskihenkilön tunnistaa tavallisessa arjessa.