Ruotsi korotti eilen terrorivalmiuttaan toiseksi ylimmälle tasolle. Suomen turvallisuusasteikko ei ole yhtä yksiselitteinen.
– Suomessa uhka-arvio perustuu toistaiseksi hieman yleisempiin seikkoihin, asteikko ei ole yksiselitteinen. Meillä ei ole käytössä tällaista sanallista asteikkoa, vaan Suojelupoliisi kuvailee uhkaa ja sen sisältöä uhka-arviossaan, kertoo Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva Huomenta Suomen haastattelussa.
Suojelupoliisin ylitarkastajan mukaan Suomen uhka-arvio on hieman kohonnut viime vuosien aikana.
– Esimerkiksi nämä lisääntyneet terroristiyhteydet, Syyrian jihadisti-matkailu ja laadullinen muutos näissä terrorismiyhteyksissä ovat vaikuttaneet siihen, että yksittäisen väkivallanteon mahdollisuus on edelleen hieman kohonnut Suomessa, Portaankorva sanoo.
Suojelupoliisi tarkkailee Suomessa noin kolmeasataa henkilöä.
– Suojelupoliisin kohdehenkilöissä on erilaisia tapauksia ja tilanteita, mutta käytännössä kaikki ovat jollakin aktiivisella toiminnalla osoittaneet kannattavansa väkivaltaista toimintaa, lähinnä ulkomaisiin terrorismiryhmiin liittyen.
– Ei riitä, että ajatuksissaan sympatisoi tällaista väkivaltaista toimintaa, vaan kyllä sen pitää olla konkreettista, todellista toimintaa oman ajatusmaailmansa osoittamiseksi, Suojelupoliisin ylitarkastaja Tuomas Portaankorva toteaa.
Vihjeiden tarkastaminen vaati resursseja
Ranskassa oli Pariisin terrori-iskujen aikaan käytössä laajempi tiedustelulaki. Portaankorva huomauttaa, että vaikka Pariisin terrori-iskuja ei voitu pysäyttää, Euroopassa on silti pystytty estämään lukuisia terroritekoja.
– Ennaltaehkäisevässä työssä ei kovinkaan helposti pystytä takamaan täydellistä turvallisuutta. Eli rikolliset ovat usein puoli askelta viranomaista edellä. Viranomaiset sitten kirivät tätä matkaa kiinni, kunnes rikolliset keksivät jonkin uuden keinon, Portaankorva sanoo.
Suomi vaihtaa jo nyt tietoja muiden maiden kanssa jo varsin merkittävällä tasolla. Portaankorvan mukaan tietojen ja vihjeiden tarkistaminen on aikaavievää ja vaatii resursseja.
– Vihjeitä tulee eri määriä ja niitä tietoja sitten tarkastellaan. Jokainen vihje ja jokainen tarkistettava asia vaatii työvoimaa eli se on erittäin resursseja syövää. Resursseista päätetään poliittisella tasolla, mutta jos resursseja olisi, niin kyllä ne varmasti pystyttäisiin Suojelupoliisissa työllistämään.
Suojelupoliisin ylitarkastajan mukaan mahdolliset tulevat tiedusteluvaltuudet ovat poliisille vain yksi työkalu.
– Olemme käyttäneet vuosikausia kaikkia muita tiedonhankinnan menetelmiä. En usko, että edes suojelupoliisissa pidetään vain yhtä työkalua autuaaksi tekevänä, ylitarkastaja Tuomas Portaankorva sanoo.