Indonesian Sulawesin saarella tapahtuneet luonnonkatastrofit ovat tähän mennessä tappaneet yli 2000 ihmistä. Maanjäristyksessä ja sitä seuranneessa tsunamissa on loukkaantunut yli 2600 ihmistä ja kadoksissa on 5000. Jälleenrakennus tapahtuu jatkuvassa jälkijäristysten pelossa.
Katso videolta Benjaminin ottamia kuvia Palun kaupungin tuhoista.
– Heräsin aamuviideltä siihen, että koko talo huojui ja maa värähteli. Käytävästä kuului ihmisten huutoa ja lähdimme kaikki juoksemaan ulos talosta. Herätyksenä toimi 5,2 Richterin jälkijäristys, kertoo Suomen Punaisen Ristin viestintätehtävissä oleva kansainvälinen avustustyöntekijä Benjamin Suomela.
Suomela saapui Sulawesin Palun kaupunkiin viime lauantaina dokumentoimaan paikallisten elämää ja seuraamaan kaupungin jälleenrakennusprosessia.
– Järistys oli vain yksi todiste siitä, ettei tämä ole vielä ohi, kertoo Suomela nyt.
Ihmisiä on huuhtoutunut mereen
Näky erityisesti Sulawesissä on karu: ennen niin kauniit paratiisirannat ovat muuttuneet kaatopaikan näköisiksi romuläjiksi. Kerrostalot ovat helisseet maan tasalle ja paikalliset ovat majoittuneet telttoihin kotipihoillensa.
Pelkona on, että jälkijäristykset romahduttavat viimeisetkin pystyssä seisovat rakennukset.
– Olen ollut Punaisen Ristin kautta yhdeksällä eri komennuksella, mutta täällä avuntarve on korostunut. Tuhannet ovat menettäneet perheenjäseniään, ihmisiä on huuhtoutunut tsunamin mukana merille ja heidän kotinsa ovat tuhoutuneet.
– Tilanne on katastrofaalinen, Suomela toteaa.
Paikallisilla on yhä toivoa
Suomela on juuri palannut takaisin Punaisen Ristin tiloihin aamuiselta kierrokseltaan.
Yhteydet pätkivät ja ulkomaailmaan on välillä vaikeaa saada yhteyttä, eikä liikkumisestakaan ole tehty helppoa. Tiet ovat useassa paikassa poikki, ja avunantaminen on paikoittain vaikeaa.
– Eilen tapasimme 57-vuotiaan Asriyan, joka oli murtanut jalkansa seinän kaaduttua hänen päällensä. Nainen oli eristyksissä paikassa, jonne apumme ei heti päässyt ja hän joutui odottamaan apua paikallaan maaten, Suomela kertoo.
Kaiken surun keskeltä löytyy hänen mukaansa myös positiivisia tarinoita.
Kierroksen aikana Suomela tapasi 34-vuotiaan Fatnidarin, joka oli seitsemännellä kuulla raskaana maanjäristyksen iskiessä. Nainen kaatui kolmesti ja pelkäsi menettänensä vauvansa, sillä vauvan sydämenlyönnit lakkasivat tapahtuneen jälkeen kuulumasta.
Viikkoa myöhemmin tapahtui ihme, ja Siti Nurol Humairah syntyi pimeässä teltassa täysin terveenä.
Kokemukset järkyttävät konkariakin
Katastrofialueilla pelastustyön konkareillakin on kestämistä: Suomelan mukaan paikallisten tarinoita on välillä todella vaikeaa kuunnella, sillä heidän asemaansa asettautuminen voi vaatia parhaaltakin auttajalta paljon.
Tuhot voi usein nähdä omin silmin, mutta kokemukset ovat kaukana länsimaalaisten tottumasta maailmasta.
– On vaikeaa kuvitella, että joku todella on joutunut kestämään kaiken tämän, hän toteaa.
"Kaupunki on kuin maailmanlopun kokenut"
Suomela kertoo, että tunnelma kaupungissa on ollut jännittynyt.
Paikalliset odottavat yhä lopullista varmistusta siitä, että vaara todella on ohi. Jälkijäristysten riepotellessa kaupunkia ei myöskään auttajilla ole levollinen olo, mutta kaikki mahdollinen apu pyritään tarjoamaan.
– Indonesialaiset ovat vahvoja ihmisiä, joten toivoa heiltä varmasti löytyy vielä. Ilman apua elämän uudelleenrakentaminen on kuitenkin vaikeaa, Suomela toteaa.
Mies toivoo, että muu maailma ymmärtäisi katastrofialueiden tuhojen laajuuden. Toimintaa voi hänen mukaansa tukea kotimaasta käsin esimerkiksi Punaisen Ristin kautta.
– Siellä täällä on hajonneita rakennuksia, rakennustavaraa, betonia ja juurineen irti revittyjä puita. Kaupunki on kuin maailmanlopun kohdannut, hän huokaa.