Eurolehti-merkkiä ei enää näillä näkymin myönnetä kasvihuonevihannekselle, jos sen juuret eivät ole olleet maassa. Suomessa luomuasetus tarkoittaa sitä, että kasvualustoilla viljeltävät luomutuotteet menettävät EU-luomumerkin kymmenen vuoden siirtymäajan jälkeen.
Miten EU-luomuasetus vaikuttaa suomalaisiin viljelijöihin?
- Luomumerkkiä ei enää saa luomutuotteille, jotka on viljelty kasvihuoneessa rajoitetuilla kasvatusalustoilla. Kasvin juurten pitää ulottua maahan.
- Suomelle, Ruotsille ja Tanskalle on myönnetty poikkeus käyttää kasvualustoja vielä kymmenen vuotta asetuksen voimaantulon jälkeen eli vuoteen 2030 saakka.
- Poikkeus koskee vain jo luomusertifikaatin saaneita ja vain jo viljelyssä olevaa pinta-alaa.
- Suurin vaikutus on tomaatin, kurkun ja paprikan viljelyyn.
- Vaatimus ei koske ruukuissaan myytäviä yrttejä.
- Se, koskeeko vaatimus ruukussa myytävää salaattia, on vielä epäselvää.
- Suomessa kasvihuoneviljelyä on noin 200 hehtaaria. Siitä luomua on kahdeksan hehtaaria.
Luomuliiton mukaan EU-sääntöjen muuttuessa ei myöskään suomalaista leppäkerttumerkkiä voida käyttää kasvualustoilla kasvatetun luomun merkitsemiseen. EU:n säännöt kun ovat niin sanottu minimistandardi, jonka kaikkien luomutuotteiden täytyy täyttää.
Luomuala pyrkii löytämään ratkaisun, joka sallisi luomun viljelemisen kasvihuoneissa jatkossakin. Pohdinnassa on esimerkiksi se, riittäisikö sorakerros maapohjassa EU:lle. Se voisi eristää riittävästi lämpöä.
Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen korostaa, että kyse on siitä, onko ratkaisu yrittäjille kannattava.
– Tämän hetken käsityksen mukaan sadon määrä putoaa merkittävästi. Meillä on hiukan erilainen talvi kuin muissa maissa, joissa luomuna kurkkua ja tomaattia kasvatetaan. Tanskakin on jo aivan eri tarina, se on tuhat kilometriä etelämpänä, Jalkanen sanoo.
Pientä helpotusta tilanteeseen tuo se, että Suomi ei ole puutarhatuotteiden vientimaa. Suomalainen luomutuotanto ei siis kilpaile eteläisempien maiden luomun kanssa.
0:39
"Suomalaisuus tärkeintä"
Muun muassa europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.) on ottanut esille vaihtoehdon, että kasvatusalustoilla luonnonmukaisesti viljellyille tuotteille kehitettäisiin oma laatumerkki.
Eviran luonnonmukaisen tuotannon jaostopäällikkö Beata Meinander katsoo, että idea voisi olla toimiva.
– Uuden merkin ympärille pitäisi vain saada rakennettua niin hyvä kampanja, että kuluttaja ymmärtäisi, mitä ostaa, Meinander sanoo.
Kauppapuutarhaliiton Jalkanen ei kuitenkaan näe uuden merkin luomista ratkaisuna.
– Vaikka mainostoimisto onnistuisikin luomaan ja lanseeraamaan uuden merkin, siihen, että se tunnetaan, menee aikaa ja rahaa. Puhtaasti kotimaista -merkkiin on investoitu sekä valtion että viljelijöiden rahaa yli 30 miljoonaa euroa 30 vuoden aikana, hän sanoo.
Kasvihuoneluomua voisikin hänen mielestään jatkossa myydä sirkkalehtimerkin eli puhtaasti kotimaista -merkin alla.
– Suomalaisessa luomussa alkuperä eli suomalaisuus on tärkeintä. 98 prosenttia suomalaisista tunnistaa puhtaasti kotimaista -merkin ja liittää siihen puhtauden ja turvallisuuden arvoina. Olisi outoa lähteä rakentelemaan jotain muuta, kuulostaa keinotekoiselta.
Epäselvä tilanne
Niin kauan kuin asetuksen merkitys ja tulkinta ovat epäselviä, luomuyrittäjät eivät uskalla laajentaa toimintaansa eikä alalle tule uusia yrittäjiä.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja luomuala lähtevät yhdessä tulkitsemaan uutta EU-asetusta, kunhan asetuksen lopullinen muoto on komission mahdollisten täydennysten jälkeen selvillä.
Lisätäydennykset voivat tarkoittaa tiukempia raameja, joissa kansallisella tasolla on vähemmän liikkumavaraa tehdä tulkintoja.