EU haluaa Suomeenkin lisää pientilallisia ympäristösyistä. Maatalouspolitiikan muutos saattaa kuitenkin saada varsinkin vanhemmat viljelijät lyömään hanskat tiskiin.
Maataloudella elantonsa ansaitsevien suomalaisten määrä vähenee vauhdilla. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan maatalousyrittäjiä oli vuonna 2010 koko maassa lähes 59 500, mutta vuonna 2022 alustavan tilaston mukaan enää reilut 43 600. Pudotusta määrässä on siis noin 27 prosenttia.
Vielä 2000-luvun alussa Suomessa oli yli satatuhatta maatilaa.
Alle 100 hehtaarin tilat ovat vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana. Ainoastaan 100–150 hehtaarin ja yli 150 hehtaarin yritysten määrä on kasvanut hieman.
ProAgria Kiinteistönvälityksen toimitusjohtaja Markku Koivisto on huomannut trendin omassa työssään. Maata tulee myyntiin, ja usein käy niin, että suuret tilat ostavat pienemmät.
– Pelkät maa-alueet menevät helposti kaupaksi, mutta mitä enemmän rakennuksia tilalla on, sitä haastavampi se on myydä, Koivisto sanoo.
Koivisto uskoo, että maatalouden rakennemuutos voi vielä kiihtyä lähivuosina.
– Hehtaarikohtaiset ja eläinkohtaiset katteet ovat olleet laskussa, joten jos tilalta haluaa toimeentuloa, yksikön on oltava yhä suurempi.
ProAgria on maatalouden asiantuntijaorganisaatio.
EU-politiikan täyskäännös
EU:n yhtenäinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP) on ohjannut tukia suuria yksiköitä suosivasti. EU:n alueella maatalousyrittäjien määrä on EU:n tilastokeskuksen Eurostatin mukaan vähentynyt noin 37 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020.
Nyt maatalouspolitiikkaan halutaan täyskäännös. Komission Farm to Fork -strategiassa linjataan tavoitteiksi muun muassa alkutuottajan aseman parantaminen, pienten ja keskisuurten tilojen tukeminen ja uusien yrittäjien houkutteleminen alalle.
Tänä vuonna toimeenpantu uusi CAP-rahoituskausi sisältää tukimuotoja, joilla pyritään siirtämään rahaa suurilta tiloilta pienemmille.
ProAgrian Länsi-Suomen asiantuntija Jarkko Storberg arvelee, että ainakin alkuun uusi rahoituskausi saattaa lisätä lopettavien yrittäjien määrää.
– Kun tulee uusia asioita opeteltavaksi, on yleistä, että varsinkin vanhemmat viljelijät lyövät hanskat tiskiin.
Muuttunut tukijärjestelmä osuu lisäksi yhteen kustannuskriisin kanssa.
Storberg toteaa, että aloittavien ja nuorten yrittäjien tuissa ei ole merkittävää muutosta aiempiin vuosiin nähden. Ympäristövelvoitteet kiristyvät ja joitakin tukimuotoja poistuu.
Esimerkiksi kotieläintiloille suunnattu luonnonhaittakorvauksen lisäosa lähti pois. Vuoden alussa uusi nautapalkkiojärjestelmä aiheutti uuden laskentatavan takia ensin teurastamoille vajausta teuraseläimistä ja myöhemmin teurasruuhkan.
Yrittäjien lainanmaksusuunnitelma saattaa myös häiriintyä, kun tukia maksetaan eri aikaan kuin ennen. Storbergin mukaan investointeja onkin nyt laitettu maatiloilla jäihin.
– Ruokavirasto on jopa neuvonut lykkäämään nautatilojen rakennusinvestointeja, koska vielä ei tiedetä, miten tiukasti tulkitaan EU:n metsäkatoasetusta.
Storbergin mukaan syksylle aiotut aurinkovoimainvestoinnit saattavat nekin viivästyä.
Luomun kysyntä laski
Velattomat tilat pärjäävät edelleen melko hyvin. Tuotantoprosessien on oltava kunnossa, jotta tilallinen voi tulla toimeen. Lisäksi tuotteille on oltava markkinat.
EU:n strategiassa uusia yrittäjiä toivotaan erityisesti luomutuotantoon. Storbergin mukaan viime aikoina on ollut liikettä sekä luomuun siirtymisessä että luomutuotannon lopettamisessa.
– Kaupoissa näkyi, että kun ruoan hinta nousi, luomutuotteet jäivät entistä useammin hyllyyn. Meijerit ja teurastamot ovatkin vähentäneet luomun ostamista.
Lue myös: Mistä tunnistaa väärennetyn oliiviöljyn ruokakaupassa?
"Kovaa työtä tämä on"
Elina Lindberg toimii yrittäjänä Ylhäisten tilalla Paimiossa Varsinais-Suomessa. Tilalla viljellään noin 200 hehtaaria, joista suuri osa on vuokramaita.
Kyseessä on siis suomalaisittain suuri tila, mutta siitä huolimatta Lindberg on monipuolistanut yrityksen tulorakennetta. Tilalla on tällä hetkellä kasvinviljelyn ja kalkkunoiden kasvatuksen lisäksi majoitustoimintaa sekä koirametsä, jossa koirat pääsevät ulkoilemaan vapaina mutta valvotusti.
– Tavoitteena on ollut mahdollisimman elinvoimainen ja kannattava tila, josta saa tasaisesti tuloja myös talvikaudella. Monipuolistaminen on eräänlaista riskienhallintaa.
Monimuotoisuus on tulevaisuutta muillekin jatkaville maatalousyrittäjille. Toinen vaihtoehto on, että viljelyn tai kotieläintalouden lisäksi tehdään muita ansiotöitä.
Lindberg on nyt sitoutunut Ylhäisten tilaan ainakin 30 vuodeksi. Sukupolvenvaihdos tehtiin noin vuosi sitten, ja nyt hän on tilan osakas yhdessä isänsä kanssa.
Maanviljelyn jatkaminen ei ollut itsestäänselvyys alun perin restonomiksi opiskelleelle Lindbergille. Hän kertoo, että opeteltavaa on vielä paljon.
– Tässä pitää olla todella monipuolinen ja ymmärtää sekä biologiaa, teknologiaa että taloushallintoa. Arvostan viljelijöitä todella paljon. Kovaa työtä tämä on.
Lue myös: Sähkölaskut sekoittivat vihannesten istutusrytmin, mutta eivät pilanneet satoa: Runsaus näkyy hintalapuissakin
Torimyynti sitoo paljon työaikaa
Lindbergin mielestä usein jää huomiotta maaseudulla jo nyt ympäristön ja ilmaston hyväksi tehty työ. Ylhäisten tilalla pellot ovat olleet jo ennen uutta CAP-kautta viljelykierrossa, ja muun muassa monimuotoisuuskasveja ja talviaikaista kasvipeitteisyyttä on käytetty aiemminkin.
Tilalla on aurinkoenergiaa sekä oma hakevoimala, ja Lindberg on mukana peltojen hiilensidontaa tutkivassa hankkeessa.
EU-komission tavoite parantaa alkutuottajan asemaa ei Lindbergin mukaan ainakaan toistaiseksi ole välittynyt viljelijöille asti. Myös ruoan kuljetusmatkojen lyhentämisessä on haasteita.
– Moni varmasti haluaisi ostaa enemmän ruokaa suoraan tuottajilta, mutta esimerkiksi torimyynti sitoo paljon työaikaa ja aiheuttaa kustannuksia.