Kun YK:n lastenjärjestö Unicefin tiedotuspäällikkö Kirsi Haru kuuli viime vuonna, että tuntematon hyväntekijä lahjoitti 6 miljoonaa euroa Unicefille, hän luuli kuulleensa väärin.
Myöhemmin koko henkilöstö otti tiedon vastaan aplodien kera. Pullakahveja ei kuitenkaan juotu, vaikka lahjoituksen suuruuden vuoksi se olisi voinut olla paikallaan - Suomen Unicef sai viime vuonna yhteensä 24,6 miljoonaa euroa.
– Meillä taitaa olla parantamisen varaa tuloksen juhlinnassa, Kirsi Haru naurahtaa.
Kyseessä on maailmanlaajuisesti suurin ensikertaa lahjoittavan tekemä lahjoitus Unicefille. Hyväntekijä kertoi tehneensä lahjoituksen nähtyään kuvia Syyrian sodasta.
– Uutisia oli välillä mahdoton katsoa. Oli kamalaa nähdä, miten hankalissa olosuhteissa monet elävät, lahjoittaja oli perustellut tekoaan.
Lopullisen päätöksen lahjoituksesta hyväntekijä teki, kun hän oli nähnyt kuvia Syyrian sodasta ja Aleppon raunioista kaivetuista lapsista.
Unicef tuntui hänestä sopivalta lahjoituskohteelta, koska hän halusi puolisonsa kanssa auttaa juuri lapsia.
– Lahjoitan myös Suomessa tehtävään työhön - sillä kyllä täälläkin on apua tarvitseva - mutta kyllä ne kipeimmin apua tarvitsevat ovat useimmiten muualla, hän jatkoi.
Yksi rahojen kohdemaista on Bolivia, jossa käytetään lapsityövoimaa eikä kaikkia lapsia lisätä syntymärekisteriin, jolloin heillä ei ole oikeutta esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon.
Boliviassa noin joka kolmas 5 - 17 vuotiaista lapsista tekee töitä ja noin 180 000 alle 5-vuotiasta lasta on rekisteröimättä syntymärekisteriin.
Rahojen avulla vahvistetaan muun muassa lastensuojelujärjestelmiä ja lasten suojelua edistävää lainsäädäntöä. Lainsäädännön osalta tämä tapahtuu esimerkiksi tuottamalla tutkimustietoa ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista.
Lisäksi Unicef mallintaa erilaisia ratkaisuja, joita hallitukset voivat ottaa käyttöön.
Kuuden miljoonan euron taival
Lahjoittajan kuusi miljoonaa euroa siirettiin tilisiirtona Unicef Suomen tilille.
Suomen Unicefilta raha taas liikkuu, kuten on lahjoittajan kanssa sovittu eli kaksi miljoonaa Syyrian hätäapuun, puolitoista miljoonaa Boliviaan, toiset puolitoista miljoonaa Vietnamiin ja miljoona yleiseen hätäapuun. Yleisen hätäavun kautta rahat rahat ohjataan humanitääriseen työhön sinne, missä rahan tarve on suurimmillaan.
Eri maihin menevät rahat siirretään kansainvälisen Unicefin tilille korvamerkitysti, josta ne siirtyvät maatoimistoihin.
Maatoimistot taas käyttävät varat ohjelmatyöhön ja hätäavun toteuttamiseen. Rahoilla voidaan esimerkiksi ostaa erilaisia tarvikkeita, kuten talvivaatteita, rokotteita ja lääkkeitä.
Maatoimistoille siirretyillä varoilla rahoitetaan myös muun muassa lasten koulunkäynnin jatkumista kriisioloissa, kansallisten lastensuojeluverkostojen perustamista ja lastensuojelutyöntekijöiden koulutusta. Tämä tapahtuu yhteistyössä hallituksen, paikallisten viranomaisten ja muiden Unicefin kumppaneiden kanssa, joiden työtä voidaan myös rahoittaa.
Harun mukaan Unicef valvoo aina, miten rahoja käytetään. Lisäksi muut voivat seurata heidän rahankulkuaan Unicefin sivuston kautta.
Maailmassa on noin 150 miljoonaa lapsityöläistä.
Lahjoittajan mukaan hyvää tekevä yritys houkuttelee työntekijöitä
Kansainvälisen Unicefin saa karkeasti arvioituna varoistaan noin 33 prosenttia yksityisinä lahjoituksina ja noin 66 prosenttia valtioilta.
Suomen valtio antaa suoraan rahansa kansainväliselle Unicefille. Viime vuonna Suomi lahjoitti noin 13,5 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriön tuki Unicefille on laskenut huomattavasti tämän hallituksen kaudella. Vuonna 2014 summa oli 43,8 miljoonaa ja vuonna 2015 30,2 miljoonaa euroa.
Viime vuonna Suomen Unicefin 24,6 miljoonasta 94 prosenttia tuli yksityisiltä ja 6 prosenttia yrityksiltä.
Kuuden miljoonan lahjoittajan toiveena olisikin, että paitsi yksityiset myös yrityksetkin innostuisivat lahjoittamaan enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen.
– Hyvää tekevä yritys houkuttelee myös parempia työntekijöitä, sillä töihin haettaessa ihmisiä kiinnostaa yhtä enemmän se, minkälaiset arvot yrityksellä on.
