Suomalainen NHL-tähti kävi metsällä seurapomon kanssa – Janne Niinimaa velmuili puhelimessa juonineelle legendalle: "Jos minun nimeni kuuluu, minulla on haulikko tässä"

Syksyllä 1999 Tulosruutuun kuvatussa jutussa Niinimaa ja Sather olivat metsästyskeikalla. Niinimaa oli seuran ainoa pelaaja, joka kävi Satherin kanssa metsästämässä.

Jo pätkän alussa kokenut seurapomo kuittaa Niinimaalle.

JANNE NIINIMAA

• Syntynyt 22. toukokuuta 1975 Raahessa.
• Entinen jääkiekkopuolustaja.
• Pelasi NHL:ssä Philadelphia Flyersissa, Edmonton Oilersissa, New York Islandersissa, Dallas Starsissa ja Montreal Canadiensissa.
• Teki 741 NHL:n runkosarjaottelussa tehopisteet 54+265=319 ja 59 pudotuspeliottelussa 3+21=24.
• Voitti Leijonissa MM-kultaa 1995, yhden MM-pronssin ja yhden olympiapronssin.
• Jätti World Cupin 2004 kesken oltuaan erimielisyyksissä päävalmentaja Raimo Summasen kanssa.
• Voitti myös kolme Suomen mestaruutta ja yhden Ruotsin mestaruuden.
• On osaomistajana vuonna 2018 Ouluun avatussa Club Teatriassa, jossa on 4 000-paikkainen konserttisali. "Minulla on aika hyvät suhteet musiikkimaailmaan ympäri maailman. Availen ovia, ja aina joku bändi saatetaan saada sinne minun suhteillani."

– Sather elvisteli, että älä osoittele pyssyllä, Niinimaa muistelee MTV Urheilulle.

Niinimaa ei jäänyt tilanteessa sanattomaksi, vaan tokaisi kanadalaislegendalle oppineensa asian noin 10 vuotta sitten.

Nuoret pelkäsivät Satheria

Miten Oilersin puolustuksen johtotähtiin lukeutunut Niinimaa ja Sather ylipäätään päätyivät yhdessä metsästämään? GM:n ja pelaajien välit ovat usein virallisemmat.

Niinimaa kertoo Satherin saaneen vihiä suomalaisen metsästysharrastuksesta, kun tämä oli kaupattu Philadelphia Flyersista Edmontoniin vuonna 1998.

– Hän sanoi yhtenä päivänä kuulleensa, että olen metsämiehiä. Sanoin, että joo, olen. Sather siihen, että "perkele, jos olet vielä ensi syksynä täällä, sitten lähdetään jahtiin. Esittelen sinut maanviljelijöille ja maanomistajille, ja minulla on uusi metsästyskaveri", Niinimaa kertaa.

Sanoista siirryttiin tekoihin.

– Olimmekohan harjoitusleirillä, kun hän sanoi, että huomenna lähdetään metsälle treenin jälkeen; ota kamat matkaan, käydään moikkaamassa maalaisisäntiä ja lähdetään jahtiin. Siitä se lähti.

Seuran muissa pelaajissa Niinimaan ja Satherin yhteinen metsästäminen herätti hämmästelyä.

– Satherhan oli iso, sikari suussa -hahmo, jota nuoret pelkäsivät. Jätkät katsoivat, että ei vittu, se metsästää meidän pomomme kanssa.

"Minun kuullen nyt ala jätkiä myymään"

Niinimaa kertoi Tulosruudun jutussa saaneensa muilta pelaajilta sittemmin vinoilua.

– Saattoivat ne jotkut vähän vinoilla. Enemmän se oli kuitenkin kunnioitusta, että voi vittu, se on pomon kaveri ja kulkee sen kanssa metsällä, Niinimaa sanoo nyt.

Sather ja Niinimaa ehtivät käydä yhdessä useita kertoja metsästämässä ennen kuin kanadalaispamppu siirtyi kauden 1999–2000 jälkeen New York Rangersin palvelukseen. 

– Hanhia ja sorsia ammuimme kyllä aika reilusti. Yleensä mukana oli joku maanviljelijä, ja puhuimme muusta kuin lätkästä; metsästyksestä ja maanviljelystä.

Niinimaan mieleen palaa hupaisiakin episodeja.

– Olimme Satherin kanssa tällä kertaa jo hyviä kavereita, kun olimme hanhimetsällä. Hän oli niin rento, että rupesi neuvottelemaan treidejä kännykällä. Meikäläinen oli vieressä, ja hän puhui muiden GM:ien kanssa. Sanoin hänelle, että minulla on sitten ladattu 12-kaliiperinen kädessä – että jos minun nimeni kuuluu, minulla on haulikko tässä, Niinimaa nauraa.

– Minun kuullen nyt ala jätkiä myymään.

500 dollaria päivältä?

Niinimaa paljastaa, että Sather laski aikoinaan myös lööperiä. Kanadalaislegenda tokaisi Tulosruudulle, että jos tulee Kanadaan metsästämään, täytyy palkata ammattiopas.

– Se maksaa 500 USA:n dollaria päivältä, Sather ilmoitti.

– Joten annan tämän Jannelle lahjana ja vähennän sen hänen ensi vuoden sopimuksestaan, GM velmuili perään.

Puhe ammattioppaan palkkaamisestakin oli fuulaa – Niinimaan sanoin "bisnesmiehen heitto". Metsästyslupien piti olla kunnossa, mutta oppaita Niinimaalla ja Satherilla ei ollut.

– Sather heitti hinnan puffina, jos Suomesta soitettaisiin, että tultaisiin hanhijahtiin. Sillä lailla, että jos Suomesta haluatte, minun kaverini lähtee kyllä oppaaksi 500 dollarilla per päivä, Niinimaa nauraa.

– GM on GM.

"Enemmän actionia"

Kun Sather ei ollut mukana, Niinimaa kävi myös peura- ja kaurisjahdissa. 

– Linnuissa on enemmän actionia kuin siinä että odotat puussa viisi tuntia, että näet elukan. GM:llä ei kärsivällisyys kestänyt siinä.

Jahtien jälkeen metsästäjät järjestivät riistaillallisia.

– Metsästäjiä kokoontui enemmän, ja jokainen toi jotakin. Yksi peuraa, yksi jänistä, yksi lohta, yksi lintua, ja sitten kokattiin isolle porukalle. Se oli mahtavaa.

Niinimaa otti aterioille yhteishenkeä nostavasti mukaan myös Edmontonin nuoria pelaajia, vaikka he eivät metsässä olleetkaan mukana.

– Oli nälkäisiä maanviljelijöitä ja jääkiekkoilijoita syömässä.

"Perheyhteisömeininki"

Niinimaa kokee, että Edmontonissa oli voimassa erityinen yhteisökulttuuri, jossa GM:n kanssa kaveeraaminen ei ollut niin ihmeellistä kuin se olisi monissa muissa seuroissa ollut.

– Eihän tuollainen hirveän yleistä ole, mutta Edmontonissa oli perheyhteisömeininki, joka oli vallinnut jo (Jari) Kurrin ajoilla 80-luvulla. Se on aina perustunut siihen, että kaikki tulevat juttuun, ja kun vertaa moneen muuhun organisaatioon, Edmonton oli rennompi. Tuollaiset suhteet saattoivat olla enemmän ok kuin joissain muissa paikoissa.

Edmonton hyödynsi valttiaan myös pelaajien hankkimisessa.

– Edmonton ei ollut suurin seura, joka pystyisi maksamaan isoimpia liksoja, mutta siellä pidettiin jätkistä huolta ja oli yhtenäistä. Joukkue kävi yhdessä lounaalla kotikaupungissakin. Treenin jälkeen oli yhteisiä lounaita, mitä harvemmin oli isommissa kaupungeissa.

– Edmonton varjeli sitä ja se oli yksi juttu, jolla Edmonton sai sinne jätkiä jopa pienemmällä palkalla. Palkkaa pudotettiin vähän, että sai olla siellä porukoissa.