Suomalainen sankarisukeltaja Mikko Paasi sukelsi alkuvuodesta uudelleen veret seisauttavaan Thaimaan luolastoon – Perällä kammiossa odotti erikoinen yllätys: "Kun kaikki päättyi hyvin, niin ei ollut rankkaa katsella niitä"

Koko maailman seuraama pelastusoperaatio sai onnellisen lopun, kun sukeltajat onnistuivat kuljettamaan pojat sekä heidän valmentajansa ulos luolastosta onkaloita pitkin. Pelastusoperaation ainoaksi uhriksi jäi yksi sukeltaja, joka kuoli matkalla poikien luokse. 

Mikko Paasi kertoo MTV Uutiset Liven lähetyksessä, että pelastusoperaation tuoma mediamyllytys tuli hänelle aikoinaan yllätyksenä, niin hyvässä kuin pahassa.

– Median kanssa vietetty aikaa enemmän kuin tuli suunniteltua. Paljon uusia projekteja tullut eteen. Mukava vuosi, mutta on joutunut olemaan perheen luota pois niin se vähän rassaa, Paasi kertoo.

Suomalaissukeltaja tammikuussa uusintakierrokselle luolastoon

Yli kaksi viikkoa kestänyt pelastusoperaatio jätti ilmaan aikoinaan kuitenkin runsaasti myös kysymysmerkkejä.

"Tammikuussa kuulin, että ollaan yrittämässä uudelleen sisään. Ilmoittauduin saman tien vapaaehtoiseksi."

Olisiko lapset voinut pelastaa jotain toista kautta? Olisiko luolasta löytynyt helpompi reitti joukkueen luo? Muun muassa näihin kysymyksiin

Paasi halusi saada vastauksen, kun hän päätti lähteä tammikuussa uudelleen Tham Luangin luolastoon.

– Tammikuussa kuulin, että ollaan yrittämässä uudelleen sisään. Ilmoittauduin saman tien vapaaehtoiseksi, Paasi kertoo.

Matka luolastoon tyssäsi alkuvuodesta kuitenkin jo muutaman kilometrin jälkeen yllättävästä syystä.

– Päästiin pari kilometriä kävelemään ja sitten tuli vesi vastaan. Tulvavesi oli vieläkin siellä, puoli vuotta operaation jälkeen. 

Paasi joutui muiden sukeltajien kanssa odottamaan kaksi kuukautta, jonka jälkeen vesi voisi laskea pois. Kuukausien jälkeen tilalle oli kuitenkin tullut jo toinen este.

– Parin kuukauden jälkeen todettiin sitten, että vesi oli lähtenyt ja nyt se oli täynnä hiekkaa. Luola ei jatkunut, se vaan loppui. 

"Se oli niin täynnä sitä hiekkaa. Sata metriä pitkä pätkä hiekkaa. Ei niitä muksuja ois voinu siellä elossa pitää sadekauden yli."

Paasi ja hänen kollegansa saivat lopulta tehtäväkseen kaivaa luolan auki. Omien sanojensa mukaan työtä riitti ja kaivaa sai välillä niin "sormin kuin varpainkin".

– Se oli niin täynnä sitä hiekkaa. Sata metriä pitkä pätkä hiekkaa. Ei niitä muksuja ois voinu siellä elossa pitää sadekauden yli, Paasi kuvailee.

Mitä luolasta löytyi?

Kun kaivuutyöt tulivat päätökseen, oli väylä auki myös luolan perälle asti – paikkaan, jossa koettiin vuosi sitten kylmääviä hetkiä sekä taistelua elämästä ja kuolemasta.

"Se oli aika veret seisauttava kokemus istua siellä kammiossa hänen kanssaan, kun hän kertoi sitä tarinaa ja yksityiskohtia mitä oli tapahtunut."

Paasi pääsi todistamaan maaliskuussa paikkaa uudelleen yhden jalkapalloilijapojan kanssa.

– Se oli aika veret seisauttava kokemus istua siellä kammiossa hänen kanssaan, kun hän kertoi sitä tarinaa ja yksityiskohtia mitä oli tapahtunut, Paasi kertoo.

Paasi huomasi, että pojat olivat kirjoitelleet luolan seiniin erikoisia viestejä ja merkkejä aikana jolloin olivat luolassa jumissa.

– Olivat kirjoittaneet Facebook-osoitteensa. Kaikenlaisia nuolia missä ovat. Varmaan jättivät sitä varten, että kun eivät tienneet mihin oikein joutuvat.

– Kun kaikki päättyi hyvin, niin ei ollut niin rankkaa katsella niitä. Jos olisi käynyt huonommin, niin se olisi ollut varmaan aika rankkaa tekstiä.

Paasi kehuu jalkapalloilijapoikia "koviksi jampoiksi". Suomalaissukeltajalle tulee mieleen yksi asia, mikä saattoi lopulta pitää heidät hengissä ja järjissään.

– He olivat niin nuoria, että eivät tajunneet vakavuuden astetta, Paasi kertoo.

Lue lisää Mikko Paasin paluusta luolastoon hänen blogistaan.