Tepi Salo sai Venäjällä seitsemän vuoden tuomion yrittäessään salakuljettaa heroiinia Suomeen. Selviytyminen Venäjän vankileiriltä käänsi lopulta hänen elämänsä suunnan.
27. heinäkuuta vuonna 2012 Tepi Salo jää kiinni Venäjällä.
Hän on yrittänyt salakuljettaa heroiinia Suomeen. Tällä salakuljetuskerralla Venäjän viranomaiset ovat saaneet jostakin tiedon, että Salo aikoo salakuljettaa huumeita juuri kyseisenä päivänä.
Salo otetaan kiinni ja kuljetetaan Viipurin poliisivankilaan, jonka olosuhteita hän kuvailee karmeaksi.
Tutkintavankeuden aikana Salo kärsii ruuan puutteesta ja nestehukasta. Puhtaan juomaveden saaminen tuottaa ongelmia.
Ylipäätään hygieniatasossa on selkeitä eroja Suomen vankilaan.
Ongelmia tuottaa myös kieli. Salo puhuu suomea ja englantia, kun taas kaikki muut puhuvat venäjää.
Kuoleman pelkäämisen sijaan Salo toivoo sitä.
Samaan aikaan Suomessa odottavat huolissaan vanhemmat, puoliso ja lapset.
– Silloinen puoliso ajatteli, niin kuin varmaan moni muukin tällä puolella ajatteli, että en tule sieltä hengissä selviämään.
Salo päättää tutkintavankeuden aikana, että hän ei valita tuomiosta seuraavaan oikeusasteeseen, jos se on alle kymmenen vuotta.
Vuosiksi vankileirille
Tutkintavankeus kestää melkein vuoden.
12. toukokuuta vuonna 2013 Salo saa Viipurin kaupunginoikeudelta tuomion. Hänet määrätään kuudeksi vuodeksi ja kymmeneksi kuukaudeksi vankileirille.
Salolle luetut syytekohdat olisivat mahdollistaneet jopa 15 vuoden tuomion. Hän tuntee noin seitsemän vuoden tuomion olevan kuin pieni lottovoitto.
Vankileiri IK-25 sijaitsee Komin tasavallassa Syktyvkarin kaupungin liepeillä.
Leiri jaetaan kahteen osaan: asumisosioon ja teollisuusalueeseen.
Asumisosiossa vangit nukkuvat sellien sijaan isoissa saleissa, yleensä parakeissa. Yhdessä parakissa voi olla jopa 150 henkilöä.
Parakkeja löytyy vankileiriltä kymmenen ja niissä ei ole lukkoja. Parakin ympärillä on pieni piha, jossa voi käydä liikkumassa tai tupakalla.
Teollisuusalueella tehdään töitä.
Hierarkia vankien kesken on tiukka. Salon mukaan tietyistä rikoksista tuomitut henkilöt alennetaan ja heillä on tietty status.
Tarpeeton yhteenotto vankien välillä on kiellettyä. Vartijoiden rooli on lähinnä pitää vangit alueen sisäpuolella. Mikäli vartijoita ei näy kuin laskennan ja tarkastusten aikana, ongelmia ei ole.
Vanginvartijoita teititellään ja henkilökunnan kanssa puhumiseen on tietty kaava.
– Elämä venäläisellä vankileirillä on niin inhimillistä kuin se venäläisellä vankileirillä voi koskaan olla.
Suomesta vieraillaan leirillä
Salolle lähetetään Suomesta säännöllisesti rahaa, jolla hän voi ostaa syömäkelpoista ravintoa. Selviytymisessä auttaa myös se, että Salo on ollut Suomessa lukittujen ovien takana suuren osan elämästään.
– Olin tutussa seurassa, kun olin rosvojen ja päihteiden käyttäjien seurassa.
Vankeusaikana Salo kirjoittaa hakemuksen, jolla hän pyytää tuomion suorittamisen siirtämistä Suomeen. Hän kirjoittaa hakemuksen suomeksi sekä venäjäksi.
Salon luona vankileirillä vierailee Suomen konsulaatin kauppavaltuuston edustaja, joka on jo valmiiksi Komin tasavallassa matkalla. Vierailusta ei kuitenkaan ole suoranaista hyötyä.
Kun vankilaviranomaiset kuulevat, että Suomesta on tulossa käymään konsulaatin edustaja, Salo seuraa, kuinka hänen parakkiaan siivotaan muutaman päivän ajan ja vartijat parveilevat paikalla.
Lopulta edustaja ei edes vieraile parakissa.
Siirto Suomeen
Syyskuussa vuonna 2015 Salo saa Venäjän oikeuden päätöksellä siirron Suomeen.
Salo siirretään ensin Pietariin muutamaksi päiväksi, jonka jälkeen hänet siirretään lentokoneella Suomeen. Matkassa mukana ovat Rikosseuraamuslaitoksen työntekijä ja Keskusrikospoliisin edustaja.
Salo kuvailee kohtelua inhimilliseksi ja tiedostavaksi mahdollisista traumoista.
Tuomion suorittaminen jatkuu Sulkavan avovankilassa suomalaisen käytännön mukaan.
"Minua ei ole lavastettu, enkä ole ollut uhri"
Vuonna 2017 Salo pääsee lopullisesti vapauteen.
Salo opiskelee vapautumisen jälkeen ammattikorkeakoulussa rikosseuraamusten kokemusasiantuntijaksi.
– Se, että entinen vankilakundi ja päihderiippuvainen pääsee pelkällä peruskoulun oppimäärällä ammattikorkeakoulun tiloihin ja se ilmapiiri, miten täällä on otettu kokemusasiantuntijat vastaan, on ollut erittäin positiivinen, lämmin ja kannustava.
Tänä päivänä hän kouluttaa rikoksista ja päihteistä irti päässeitä vankila- ja sosiaalityöhön.
Kaiken kaikkiaan 20 vuoden ajanjaksolla Salo oli lähes 17 vuotta vapautensa menettäneenä.
– Minua on kohdeltu ehkä jopa paremmin, mitä olisin ansainnut. Olen kuitenkin mennyt Venäjälle tietoisena tekemään rikosta. Minua ei ole lavastettu, enkä ole ollut uhri, vaan olen itse ollut syypää.
Nykyään Salo asuu puolisonsa kanssa Mikkelissä, jonne hän matkustaa viikonlopuiksi. Myös siellä hän työskentelee päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien auttamiseksi.
– Olen kiitollinen, että olen hengissä ja saan yrittää hyvittää niitä asioita, mitä olen menneisyydessäni tehnyt ja aiheuttanut.