Sodan aloite on nyt ensimmäistä kertaa Ukrainalla, mutta suomalaisasiantuntijan mukaan "vastahyökkäys ei ole edennyt juuri lainkaan"

Severodonetskin taistelun käydessä kuumimmillaan touko-kesäkuun taitteessa Ukraina teki merkittävän ratkaisun. Sen sijaan, että se olisi työntänyt lisää joukkoja Itä-Ukrainaan, päätti Kiova hyökätä Etelä-Ukrainassa Hersonin alueella.

Alkuyllätyksen jälkeen on useaan otteeseen pohdittu, mikä on vastahyökkäyksen tulevaisuus. Pitkin kesää Ukraina on uhonnut aloittavansa laajat vastahyökkäykset ja heinäkuussa maa pyysi etelässä asuvia kansalaisiaan olemaan hiljaa omien joukkojen liikkeistä.

Ukraina on myös edennyt etelässä, eikä tämä ole jäänyt Venäjältäkään huomaamatta.

– Venäjä kasaa lähes varmasti joukkojaan etelään odottaessaan Ukrainan vastahyökkäystä tai valmistautuakseen mahdolliseen hyökkäykseen, katsoo Iso-Britannian puolustusministeriö.

Brittiministeriön mukaan Venäjä on kuljettanut panssarivaunuja, tykistöä ja muuta aseistusta runsaita määriä Itä-Ukrainan Donbassin alueelta Etelä-Ukrainaan.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Ukrainan piti olla kynnysmatto Kremlin sotakoneelle – miksi Suomessakin sota-asiantuntijat olivat väärässä? "Moni hämääntyi Venäjän pr:stä"

Venäjän kerrotaan myös kasanneen jonkinlaista reserviä vuonna 2014 miehittämälleen Krimin niemimaalle.

– Nämä joukot hyvin todennäköisesti lähetetään Hersonin alueelle lähipäivinä, Britannia kirjoittaa.

Samaan aikaan Ukraina kohdistaa iskujaan brittiministeriön mukaan yhä enemmän maan eteläosissa sijaitseviin sotilaallisesti merkittäviin kohteisiin, kuten siltoihin, ammusvarastoihin ja rautatieyhteyksiin.

Yhteenvedoksi Iso-Britannian puolustusministeriö esittää, että Ukrainan sodassa on nyt alkamassa "uusi vaihe". Raskaimmat taistelut tullaan jatkossa käymään noin 350 kilometrin eturintamalla, joka kattaa Hersonin ja Zaporizhzhjan välisen alueen Etelä-Ukrainassa, Britannia arvioi.

ISW: Aloite siirtymässä Ukrainalle

Jos nyt ollaan siirtymässä idästä etelään, niin huhtikuussa loikattiin pohjoisesta itään. Tuolloin Venäjä veti Ukrainan onnistuneen puolustustaistelun myötä Kiovan suunnalta Pohjois-Ukrainasta. Itä-Ukrainassa Venäjä onnistui pitkällisten taisteluiden jälkeen valtaamaan Severodonetskin ja Lysytshanskin kaupungit.

Etelä-Ukrainan ja Harkovan suunnan vastahyökkäykset ovat osoituksia siitä, ettei Ukraina tähänkään asti ole tyytynyt vain puolustamaan asemiaan. Taistelujen suunnan on kuitenkin pitkälti päättänyt Venäjä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Amnesty puolusti raporttiaan, jonka mukaan ukrainalaiset vaarantavat tahallaan siviilejä joukkojensa sijoituksella

Nyt tähän on tulossa muutos, arvioi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

– Ukraina on ottamassa käsiinsä strategisen aloitteen. Venäjän joukkojen dramaattinen heikentyminen näyttäisi antavan Ukrainalle ensimmäistä kertaa mahdollisuuden aktiivisesti muokata sodan suuntaa, ISW arvioi.

– Vaikka ukrainalaisjoukot voittivat Kiovan taistelun, Venäjä pystyi vapaasti valitsemaan idän seuraavaksi painopisteeksi. Venäjä on myös vetänyt joukkojaan aiemmin Harkovan kaupungin suunnalta ja etelästä vallatakseen Luhanskin alueen, mutta tämänkin he tekivät omasta aloitteestaan, ISW jatkaa.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Ukrainalainen toimittaja kertoo, millainen tilanne Hersonissa on: "Venäläissotilaat pieksevät, ihmiset odottavat ukrainalaisarmeijaa"

Venäläiskomentajilla käsillään olevan ongelman vakavuus riippuu siitä, kuinka tehokkaasti Ukraina pystyy ylläpitämään vastahyökkäyksiään useilla rintamilla, ISW arvioi.

– Jos Ukraina pystyy painostamaan kovasti (Venäjän hallussa olevan) Iziumin alueella samaan aikaan kun se hyökkää Hersonin suunnalla, niin se aiheuttaa Venäjälle hyvin vaikeita valintoja, ISW toteaa.

Iziumin suunnalla tilanne ei tällä hetkellä ole kovinkaan yksioikoinen. Ukraina on tehnyt vastahyökkäyksiä kaupungin ja Slovianskin välillä ja toisaalta Venäjä on yrittänyt edetä Iziumin pohjoispuolella.

"Ukraina viestii vanhoilla saavutuksillaan"

Kiovan vastahyökkäys Etelä-Ukrainassa on saanut osakseen viime kuukausina paljon huomiota, mutta "tosiasiassa se ei ole edennyt juuri lainkaan", sanoo Ukrainan sodan tilannekarttaa sodan alusta asti päivittänyt sotahistorioitsija Emil Kastehelmi Twitterissä.

Tämä ei tarkoita sitä, että Ukrainan vastahyökkäys olisi vain junnannut paikoillaan. Ukraina on työntänyt venäläisjoukkoja hitaasti kauemmas Kryvyi Rihistä ja Mykolaivista, ja rintaman keskiosa on vakiintunut Inhulets-joelle, Kastehelmi toteaa.

– Ukraina on oman ilmoituksensa mukaan vapauttanut kymmeniä kyliä Hersonin alueella. Ukraina on myös viime viikkoina antanut ymmärtää, että uusi, suurempi vastahyökkäys olisi toteutumassa. Villeimmät näkemykset Ukrainasta kertovat, että Herson olisi vapaa syyskuuhun mennessä eli tämän kuun lopussa, Kastehelmi kirjoittaa.

– On kuitenkin huomionarvoista, että tämä mediassa paljon puhuttu vastahyökkäys ei vielä näy vapautettuina kylinä. Ukraina viestii siis käytännössä vanhemmilla saavutuksillaan, Kastehelmi jatkaa.

Kastehelmi nostaa esille myös sen, että on jossain määrin epäselvää, mitä "Hersonin vapauttaminen" todella tarkoittaa. Puhutaanko koko Hersonin alueesta vai kaupungista, jossa ennen sotaa asui 300 000 ihmistä.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Ukraina pyytää nyt kansalaisiaan vaikenemaan hyökkäävistä joukoista – Kenraalit näkevät merkkejä suuresta operaatiosta: "Hyökkäyksestä tulee verinen"

Ukrainalla on "sisäisiä haasteita" vastahyökkäyksen aloittamisen kanssa, Kastehelmi epäilee.

– Ukraina onnistui tuhoamaan parin viikon sisällä Dneprin ja Inhulets-joen yli meneviä tärkeitä siltoja. Tämä sekoitti venäläisten logistiikkaa, kun tärkeimmät huoltoyhteydet ottivat osumaa.

– Vaikuttaa siltä, että Ukraina ei ole onnistunut kunnolla hyödyntämään tätä sekaannusta. Nyt venäläiset ovat saaneet korjailtua tilannetta. Lautat kulkevat jokien yli, ponttoonisiltoja on pystytelty ja siltoja korjailtu. Hersoniin on myös tuotu paljon lisäjoukkoja, Kastehelmi jatkaa.

Vastahyökkäyksen edessä monta estettä

Hyökkäys etelässä tulee olemaan verinen, totesi australialainen kenraalimajuri evp. Mick Ryan heinäkuun lopulla.

Emil Kastehelmi vaikuttaisi olevan samoilla linjoilla. Ukraina on julkisesti todennut kerta toisensa jälkeen, että se haluaa Etelä-Ukrainan takaisin. Viestintä on ollut epäilyttävänkin selkeää.

– Jos Herson halutaan vapauttaa syyskuuhun mennessä, on Ukrainalla äärimmäinen kiire. Ukrainalaiset eivät ole edes vielä välttämättä kohdanneet alueen raskaampia puolustusasemia, Kastehelmi pohtii.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: HIMARS iskee kuin "kirurgi skalpellilla" – miksi ihmeessä USA on antanut raketinheittimiä Ukrainalle niin vähän?

Venäjä on joukkojen siirroilla ja puolustusasemien rakentamisilla tehnyt yhtä lailla selväksi, ettei se ole lähdössä etelästä vapaaehtoisesti. Kreml on myös suunnitellut "kansanäänestyksiä" siitä, haluavatko vallatut osat Etelä-Ukrainasta siirtyä Venäjän vallan alle.

– Ukrainalla on siis vastassaan merkittävästi vahvennettu vihollinen, joka pystyy myös vastaamaan huoltoyhteyksien vahingoittamiseen. Jos vastahyökkäys todella lähtee täydellä voimalla käyntiin, siitä ei tule helppoa Ukrainalle.

Lue myös: Venäjän panssarinyrkki on osoittautunut panssarilapaseksi – ovatko Suomenkin miljoonien eurojen Leopard-tankit romurautaa?

Lue myös: Venäjä-tuntijan mukaan Kreml ei luota armeijaansa: "Putinilla ei ole yhtään älykästä kenraalia – sellainen ei selviäisi järjestelmässä"