Ukrainan sodan panssaritappioita laskevan Oryxin mukaan Venäjä on menettänyt liki 900 panssarivaunua.
Ukraina kertoo Kremlin tankkitappioiksi melkein 1 700 vaunua. Venäjä ei ole juuri tappioitaan kommentoinut.
Selvää kuitenkin on, että Ukraina on tuhonnut aroillaan ja asutuskeskuksissaan vähintään satoja Venäjän panssarivaunuja.
Tappiot ovat olleet niin suuria, että laajalti on esitetty aiheelliselta vaikuttava kysymys panssarivaunujen tulevaisuudesta.
Suomessa panssariaseisiin on uskottu. Vuonna 2014 Suomi tilasi sata kappaletta Leopard 2A6-panssareita vajaan 200 miljoonan hintaan. Ne tekivät seuraa sadalle aiemmin ostetulle Leopard 2A4:lle, jotka korvasivat venäläisvalmisteiset T-72-tankit.
Satojen miljoonien hintalapulla on lupa vaatia suorituskykyä. Ukrainan sota onkin antanut panssarivaunujen potentiaalista vähän valheellisen kuvan, arvioi panssarijoukkojen everstiluutnantti evp. Olli Dahl MTV Uutisille.
– Ongelman yksi juurisyy on, että Venäjän asevoimat eivät ole noudattaneet omaa doktoriiniaan, joka on kehitetty venäläisten panssarijoukkojen käyttöön, Dahl sanoo.
– Vaunujen, saattavan ja suojaavan moottoroidun jalkaväen, pioneerien, tykistön ja ilmavoimien yhteistoimintaa ei ole toteutettu niin kuin pitäisi, Dahl jatkaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Leopard 2A6-panssarivaunu.
Lue myös: Navalnyin liittolainen: "HIMARS muutti pelin ja Putin hinkuu nyt aselepoa – kenttämarsalkka Kylmyys kutsutaan pelottelemaan eurooppalaisia"
"Ammattitaitoinen jalkakävi on jäänyt vähäiseksi"
Ukrainan sodasta julkaistuista videoista on ollut nähtävissä, että venäläisvaunut ovat aivan liian usein paikoissa joutuneet yksin sellaiseen ryhmitykseen ja maastoon, jossa ukrainalaiset ovat niitä tuhonneet taitavalla maastonkäytöllä, Dahl arvioi.
Alla olevalla videolla on yksi esimerkki sodan ensimmäiseltä kuukaudelta tilanteesta, jossa venäläisvaunut ovat sumpussa ilman näkyvää muiden aselajien tukea.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:44
Sumpussa ajavat venäläispanssarit joutuvat Ukrainan julkaisemalla videolla tulituksen kohteeksi.
Lue myös: Ajatushautomo: Putin ehkä käskenyt vallata Harkovan – Shoigun sotasuunnitelmassa "hyvin outo" ratkaisu
Aivan yllä olevan videon tasoisia katastrofikuvia sodasta ei ole enää viime aikoina levinnyt, joskin pieniä kömmähdyksiä on paljastunut. Huomioitavaa kuitenkin on, ettei yksikään sota voi sujua täydellisesti ja Ukraina tietysti mielellään tuo julkisuuteen juuri Kremlin sotilaiden töppäyksiä.
Vaikka Venäjän tankeille on naureskeltu, nimesi esimerkiksi Politico-lehden toimittajan haastattelema ukrainalaissotilas äskettäin juuri tykit ja tankit suurimmiksi uhiksi.
Yksi Venäjän ongelmista voi myös olla heidän perusmuotoinen taisteluyksikkönsä. BTG eli pataljoonan kokoinen taktinen yksikkö sisältää lähtökohtaisesti aika vähän jalkaväkeä, Dahl muistuttaa.
– Jalkautuva ammattitaitoinen jalkakävi on jäänyt hyvin vähäiseksi ja se yleensä kokee ensimmäisenä miehistöpuutteet. Kahdeksan hengen ryhmässä voi olla 4–6 sotilasta. Tähän sitten tappiot lisäksi, Dahl sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
7:20
Katso MTV Uutiset Liven juttu aiheesta.
Haastajia ollut ennenkin
Tankki debytoi ensimmäisessä maailmansodassa ja maineensa se sementoi toisessa maailmansodassa. Läpi kylmän sodan panssarit kuuluivat armeijoiden vakikalustoon, vaikka matkan varrella haastajia onkin ollut.
Ukrainan sota ei nimittäin suinkaan ole ensimmäinen, kun vähintään kysymysmerkkiin päättyvissä otsikoissa on povattu panssarivaunujen hautajaisia.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Venäjä on menettänyt Ukrainassa vähintään satoja panssarivaunuja.
Lue myös: Ukraina: Venäjä käyttää Zaporizhzhjan ydinvoimalaa asevarastona ja tykistötukikohtana – "IAEA pelaa poliittisia pelejään"
Ensimmäinen laajempaa pohdintaa aiheuttanut tapaus oli everstiluutnantti evp. Dahlin mukaan vuonna 1973, kun Israelin panssarit törmäsivät Egyptin moderneihin panssarintorjuntasinkoihin.
Myöhemmin mietittiin, päättävätkö taisteluhelikopterit panssarivaunujen marssin.
– Nekään eivät ole vieneet panssareita pois kentältä, vaan toivat uuden yhteistyökumppanin, Dahl sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Ukrainan sodassa myös kopterit ovat kokeneet kovia. Ukrainan julkaisemalla videolla venäläiskopteri räjäytetään ilmassa.
Lue myös:Mika Aaltola: Bensan Putin-hinnat vain alkusoittoa – suomalaisten varauduttava "tyytymättömyyden talveen"
Vaikka panssarivaunua uhkaa taistelukentällä yhä useampi ase, on sen pysyvyyden takuuna toiminut tarve. Samalla tavalla myös jalkaväki on säilyttänyt asemansa, vaikka konekivääri on selvästi miekkaa ja muskettia suurempi uhka heikosti panssaroidulle ihmiselle.
– Taistelupanssarivaunusta on edelleen paljon enemmän hyötyä kuin haittaa, muotoili Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori, majuri Antti Paronen Reserviläis-lehdessä.
Tankissa yhdistyvät tulivoima, nopeus ja suojaus, Dahl muistuttaa. Jos vaunut katoaisivat, ne pitäisi korvata jollain.
– Sekä muualla että Suomessa tankki on ollut painopiste- ja hyökkäysase, ja puolustuksessakin vastahyökkäys on niitä tehtäviä, jossa panssarivaunut ovat liikkeen, tulen ja suojan yhdistelmänä oltava edustettuna.
– Ei pelkkä panssarivaunu miehistöineen tee yhtään mitään. Avain on se, että menestys saavutetaan vaunujen ympärillä olevien aselajien avulla, ei suinkaan pelkillä tankeilla.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Tuhottuja venäläisvaunuja on esitelty Ukrainassa myös yleisölle.
"Leopard on edelleen soiva peli"
Suomen panssaridivisioona muodostettiin jatkosodan keskellä kesäkuussa 1942 tankkien määrän kasvaessa. Kaluston kuuluisimman osan muodostivat saksalaisvalmisteiset Sturmgeschütz III -rynnäkkötykit eli "sturmit".
Everstiluutlantti evp. Dahlin ura panssarivoimissa puolestaan alkoi silloisen Kadettikoulun, nykyisen Maanpuolustuskorkeakoulun jälkeen.
– Jos proosallisesti asian sanoo, niin pitkillä pyörämarsseilla katsoin, että tätä voi tehdä muutenkin kuin polkupyörällä. Siirryin kranaatinheitinmiehestä panssarijoukkoihin Kadettikoulun jälkeen, enkä ole kertaakaan katunut, Dahl muistelee.
Suomen nykyiset panssarivoimat jatkavat toisen maailmansodan aikaisen panssaridivisioonan perinnettä, Dahl katsoo.
– Suomessa on panssarijoukot, jotka ovat tottuneet kotoiseen toimintamaastoon. On kehitetty toimintakeinot tähän maastoon ja meillä on työkalut sekä välineet. Niiden käyttöä harjoitellaan jatkuvasti kotoisissa olosuhteissa ja siinä pärjätään.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Sturmgeschütz III -rynnäkkötykit eli "sturmit" olivat toisessa maailmansodassa Suomen panssarivoimien selkäranka.
Lue myös: Antti Kuronen kiertää työkseen maailman konflikteja – pahinta on nähdä sodassa kärsivien lasten hätä: "On raskasta, kun 5-vuotias puhuu pommituksista"
Joukkojen sujuvassa yhteistoiminnassa pyritään eräänlaiseen kivi-sakset-paperi-peliin, jossa kimpassa toimivat joukot pitävät toisensa hengissä.
Mitä sitten tulee Suomen isolla rahalla hankkimiin Leopard 2 -panssareihin, niin ne ovat ”edelleen soivia pelejä”, sanoo Dahl.
– Ja tulevat olemaan sitä vielä pitkään, parhaimmillaan vuosikymmenen, jopa useamman, Dahl uskoo.
Droneja suoraan tankista?
Ukrainan sota on paljastanut tankkien ongelmat, mutta niistä voidaan päästä eroon, muotoili brittilehti Economist.
Arviossaan Economist uskoo, ettei panssarivaunu häviä, vaan se mukautuu. Yhtenä vaihtoehtona on se, että tankista tulee nopeampi, pienempi ja halvempi. Nykymuotoiset 40–60-tonniset panssarit ovat kalliita valmistaa ja näin ollen tappioiden tullessa vaikeita korvata.
Lue myös: HIMARS-hätä leviää Venäjän sotabloggaajien keskuudessa – Kremlin sanotaan haluavan tukkia kommentaattorien suut
Venäjältä ja Saksasta tulevien panssariuutisten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että vaunut pysyvät suurina.
Massatuotantoon tänä vuonna suunnitellussa venäläisessä uutuustankissa T-14 Armatassa torni on tyhjätty miehistöstä. Tämä on nähty merkkinä siitä, että Venäjä haluaa turvata pitkän koulutuksen vaativien panssarisotilaiden säilymisen siinäkin tapauksessa, että itse tankki ei enää taistelua pysty jatkamaan.
juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Venäläinen T-14 Armata -tankki paraatissa.
Saksalaisen Rheinmetallin esittelemä Panther taas näyttää varsin paljon Suomenkin käyttämältä Leopardilta, mutta siinä on uusia ominaisuuksia. Leopard ei ole Rheinmetallin valmistama vaunu.
Keskeisin ero lukuisiin muihin länsimaisiin panssareihin on se, että automaatti vie lataajan työt. Lataajan sijaan tankkiin on mahdollista istuttaa operaattori. Hänen tehtävälistallaan on erilaisten sensoreiden, kommunikaatiovälineiden ja suoraan tankista ohjattavien lennokkien komentaminen.
– Lopputulos saattaa olla runsaan sensoripaketin sisältävä, erittäin hyvin suojattu, tehokkaan asejärjestelmän panssarivaunu, joka pystyy aktiivisilla suojajärjestelmillä torjumaan aika suuren osan niistä uhista, jotka Ukrainassa ovat koituneet huonosti taktisesti käytettyjen venäläisten vaunujen kohtaloksi, Dahl toteaa.
Saksalainen Panther-panssari mainoskuvassa.
Lue myös: Ukrainassa muka sotinut "kanadalainen vapaaehtoinen" osoittautui huijariksi – kertoi sotatarinoita Twitterissä ja keräsi yli 100 000 seuraajaa
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Näin Ukraina esittelee Yhdysvaltain lahjoittamien HIMARS-raketinheittimien tulitusta.