Suomalaisten korutaitelijoiden näyttelyitä on parhaillaan esillä Hollannissa ja Saksassa.
Korutaideyhdistyksen laajassa näyttelyssä Helsingin Kaapelitehtaalla on tällä viikolla esillä lähes neljänkymmenen korutaitelijan teoksia.
Korutaiteessa teosten lähtökohta on taiteellinen ilmaisu, joten kutakin teosta on vain yksi uniikkikappale.
Korutaideyhdistyksen teosmyyntinäyttelyssä näkyy korutaitelijoiden innovativiisuus materiaalien suhteen: muovia, kruunukorkkeja, oksia, kuivatettu banaani ja puuta.
Suomalainen yleisö on suhtautunut näyttelyyn hämmentyneen kiinnostuneesti.
– Hämmästellään materiaaleja ja niiden kirjoa. Kävijät pohtivat usein, että eihän tätä voi edes käyttää. Sehän on korutaiteen ideakin, että sen ei tarvitse olla käytettävä koruteos vaan se voi olla vuoropuhelussa kehon ja käytettävyyden kanssa, sanoo korumuotoilja Elli Hukka.
Sata vuotta vanha taiteenlaji kiinnosti Valtion Taidetoimikuntaa, niin että valtion osti kokoelmiinsa kymmenkunta teosta.
Suurin osa korutaitelijoista elää apurahan turvin, sillä Suomessa korutaiteen keräilijöitä ei ole kuten ulkomailla. Monet joutuvat tekemään muita töitä osa-aikaisesti.
Mikä on korun suhde kehoon?
Korutaide vei tästä huolimatta mennessään muotoilijaksi valmistuneen Elina Honkasen, joka kertoo Past present -sarjansa taustoista.
– Siinä olen pohdiskellut peiliin katsomista ja sitä, mitä sieltä peilistä näkyy: ihmisen monet kerrostumat ja menneisyys. Mitä vaikka isovanhemmille on tapahtunut ja miten se kaikki näkyy, avaa Honkanen.
Hukkasen mielestä korutaideteoksilla on jokin suhde kehoon, mutta niiden ei välttämättä tarvitse kiinnittyä kehoon.
– Teokset lähtevät liikkeelle jostain ajatuksesta tai jostain kysymyksestä, mitä olen miettinyt. Usein pohdin teoksissa, mitä koru on ja mikä tekee esineestä korun.
Hukkasen mukaan korutaiteen vahvuus on se, että ei ole olemassa mitään rajoja, mistä taidetta ei voi tehdä.
Korutaideyhdistyksen näyttely on esillä 9.-17.3.2019 Helsingin Kaapelitehtaalla.
Korjattu 15.3. klo 15.31: Muokattu haastateltavien nimet oikein.