Suomalaiset ne tykkäävät jonottaa, vaikka museoon – valtava ihmismassa kiemurteli Helsingin keskustassa: "Ei täällä yhtään enempää ihmisiä tarvitsisi olla"

MTV Uutisten lukijan kuvaaman videon mukaan jono luikertelee pitkin Kamppia ja Narinkkatoria. Samanlaista ruuhkaa paikalla nähtiin myös eilen. 

– Me jonotimme paikalla reilun tunnin, kun olimme paikalla suhteellisen ajoissa, kello 10.20. Meidän jälkeemme jonoa alkoi muodostua lisää todella nopeasti, MTV Uutisten lukija kertoo. 

Joidenkin vierailijoiden mukaan eilen museoon joutui odottamaan jopa kolme tuntia. Satojen metrien mittainen jono eteni hyvin hitaasti.

– Tunnelma jonossa oli tänään kuitenkin tosi rento ja juttelimme vieruskavereiden kanssa kaikenlaista. Voi olla, että jonon loppupäässä tunnelma on erilainen, lukija kertoo.

Hän pääsi sisälle ennen puolta päivää ja kertoo, että sisällä on aika paljon väkeä.

– Onneksi museo säätelee sisääntulijoiden määrää, mikä toki hidastaa jonoa. Mutta ei täällä yhtään enempää ihmisiä tarvitsisi olla. Sikäli jonottaminen kannatti, sillä on tämä hieno näyttely!

Jonon keskeltä tavoitettu Pekka Laurikainen kertoo, että sää on hyvä ja tunnelma leppoisa. Laurikaisen kuva näyttää, kuinka tiivis jono keskustassa on. Lopulta mies odotti museoonpääsyä yhteensä 2 tuntia 45 minuuttia.

– Puoli tuntia jonossa ja heittämällä sisään -strategia oli tällä kertaa hiukkasen optimistinen, hän kuittaa.

Myös Huomenta Suomen juontaja Ivan Puopolo on jakanut Twitterissä videon massiivisista jonoista. 

Noteerattu kansainvälisesti

Nykytaidetta, modernismia sekä muinaisia kulttuureja näyttelyissään sekoitteleva Amos Rex on ainutlaatuinen näky niin arkkitehtuullisesti kuin elämyksellisestikin.

Amos Rex on noteerattu useissa kansainvälisissä medioissa. Taidemuseosta ovat kirjoittaneet niin BBC, Guardian kuin The New York Timeskin.

Guardian povaa, että uusi museo voisi tehdä Helsingistä maailmanluokan kulttuurimatkailun kohteen – ilman Guggenheimia. Sekä Guardian että The New York Times nostavat artikkelissaan esiin takavuosien Guggenheim-projektin ja sen vesittymisen.

BBC:n kulttuuritoimittaja Jonathan Glancey nosti Amos Rexin osaksi listaa uusista innovatiivisista rakennuksista, jotka valmistuivat vuonna 2018.

Lue myös: Helsinkiin avattu Amos Rex noteerattiin jo useissa kansainvälisissä medioissa – Helsingistä povataan maailmanluokan kulttuurikohdetta

Museo, joka ei suostu jäämään pinnan alle

Kansainvälisissä lehdissä on ihasteltu taidemuseon arkkitehtuuria. Guardian kehuu Amos Rexin funktionaalista arkkitehtuuria vuolain sanoin ja The New York Times nostaa esiin sen art deco -elokuvateatterin.

Amos Rex näyttää siltä, kuin se ei "aivan suostuisi jäämään pinnan alle", kuvaili Asmo Jaaksi taidemuseon suunnitelleesta JKMM-arkkitehtitoimistosta Guardianille.

Taidemuseon sijoittelu onkin yksi kansainvälisten medioiden ihmetyksen kohteista. The New York Times kuvailee, kuinka arkkitehtien idea kaivaa tilaa aukion alle ja sijoittaa museo osin maan pinnan alapuolelle on ideana nerokas.

Haastattelussa lehdelle museon johtaja Kai Kartio kertoo, että Amos Rexiin on ollut tunkua avaamisesta lähtien. Jonot ovat hänen sanojensa mukaan olleet loputtomat.

Taidemuseon avajaistapahtumissa vieraili 10 000 ihmistä. 

Lue myös: Tämä on pakko kokea! Vieraile MTV:n mukana uuden Amos Rex -taidemuseon häkellyttävässä ytimessä

7:42