Tulevina vuosikymmeninä Etelä-Suomen suurien järvien jäät voivat jäädä kokonaan jäätymättä joinakin vuosina. Syynä tähän on ilmastonmuutos.
– Ehdottomasti jäät voivat jäädä kokonaan tulematta. Jos ajatellaan Etelä-Suomen suuria järviä, kuten Lohjanjärveä, se on melko iso ja syvä eteläinen järvi. Siksi on hyvin todennäköistä, että tulee olemaan vuosia, kun se ei jäädy ollenkaan, sanoo hydrologian professori, dosentti ja tietokirjailija Timo Huttula.
Järvivesien jäätymisen myöhästymistä ennustaa myös Suomen ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Johanna Korhonen.
– Viimeisen 20 vuoden aikana järvivesien jäätyminen on entisestään myöhästynyt ja jäät sulaneet entistä aikaisemmin.
Vaikutukset näkyvät Oulussa asti
Suomen järvivesien jäätymistä on tutkittu jo pitkään, joten muutoksia on helppo havainnoida. Huttulan mukaan jäätymisen myöhästymisestä on tilastollista tietoa useamman vuosikymmenen takaa. Esimerkiksi Kuopion Kallavettä on tutkittu 1830-luvulta lähtien. Tilastoinnin alussa järvi jäätyi jo marraskuun loppupuolella, mutta nyt jäätyminen on venynyt lähemmäksi joulua.
– Samantyyppistä kehitystä on näillä muilla suurilla järvillä. Oulunjärvellä jäätyminen on viivästynyt 1800-luvun puolivälistä tähän päivään saakka noin kymmenellä päivällä, hän sanoo.
Hän arvioi, että tällä vuosisadalla vaikutukset näkyvät Etelä-Suomessa ja yltävät Ouluun asti.
– Lapin järvissä muutos näkyy tuskin samalla tavalla.
Vanhoissa tilastoissa järven jäätymiseksi on määritelty todennäköisesti se, että järvi on muodostanut yhtenäisen jääpeitteen. Yhtenäinen jääpeite tarkoittaa sitä, että koko näkyvä vesialue on jään peitossa, jolloin voi mitata ja ilmoittaa jään paksuuden.
Etelä-Suomestakin löytyy yhä jäätyviä järviä
Kokonaan ilman jäätä Etelä-Suomenkaan järvet tosin tuskin jäävät. Pienet järvet jäätyvät yleensä nopeammin ja helpommin kuin isot. Tämä johtuu siitä, että isot järvet ovat isoja lämpövarastoja, joiden jäähtyminen vie aikansa.
– On tärkeä muistaa, että meillä on Etelä-Suomessakin pieniä järviä, jotka jäätyvät nopeammin kuin isot järvet. Niistä voi siis yhä löytyä pilkki- ja retkiluistelupaikkoja, Huttula sanoo.
Korhonen taas huomauttaa, että vuosien välillä tulee yhä olemaan vaihtelua.
– Vuodet voivat olla hyvin vaihtelevia, eli muutos ei ole tasaista. Suurinta vaihtelu on etelässä. Joskus järvet voivat jäätyä lokakuun lopussa, joskus vasta tammi-helmikuun vaihteessa, Korhonen sanoo.
– Useimmiten etelässäkin on kuitenkin järvissä jonkinlainen jääkansi, mutta katkonaiset jääpeitekaudet tulevat yleistymään. Eli tulee vähän jäätä, joka sitten sulaa, hän lisää.
Tuulet vaikuttavat myös järviin
Ilmatieteen laitoksen ennustuksien mukaan tuulisuus tulee lisääntymään etenkin talvisin. Tuulien puuskaisuuden kasvu on todella merkitsevä asia jäiden kehittymisen kannalta. Siksi viime viikolla Suomea riepotelleen Liisa-myrskyn kaltaisten tuulien yleistymiset voivat myös vaikuttaa järvijäihin.
– Tuulet voivat rikkoa heikon jään, Huttula sanoo.
Viime vuoden kaltaisesta talvesta tulossa normi
Järvivesien lämpenemisen taustalla on ilmastonmuutos. Vesien lämpötilan nousun lisäksi järvien tulevaisuus riippuu siitä, miten maa- ja metsätalouden kuormitusta saataisiin ajoitettua, kun talvet Etelä-Suomessa ovat muuttumassa kuivista lumitalvista vetisiksi.
– Järvien ekologisen tilan ja kehityksen parantuminen on aika sen armoilla, miten valuma-alueiden ravinne- ja humuskuormat saadaan kuriin, Huttula sanoo.
Toinen myönteiseen suuntaan vaikuttava tekijä olisi ilman lämpötilan nousun rajoittaminen, sillä ison järven lämpötilan lämpeneminen seuraa ilman keskilämpötilaa. Eli jos ilman lämpötilan nousu saadaan pysähtymään, niin järvienkin kohtalo on parempi.
Mutta vaikka lämpötilan nousu saataisiin nyt pysähtymään, niin sen vaikutukset näkyvät vielä vuosikymmeniä. Etelä-Suomen talvi oli viime vuonna lumeton ja sateinen, ja vastaavaa voi olla luvassa tulevina vuosina.
– Meidän lapsenlapsemme eivät tule näkemään samanlaista jäätalvea kuin me. Viime vuoden kaltainen talvi etelässä antaa aika hyvän kuvan siitä, mitä jatkossa on edessä, Huttula sanoo.
1:58
Jatkossa useampi avantojen ystävä saattaa olla avantojoogaaja Appelbergin tapaan pakastinjoogi.