Suomalaiset pitkän linjan fanit kritisoivat Euroviisujen raatiääniä – "Voidaan kysyä, kenelle Euroviisuja tehdään"

Kaksi pitkän linjan suomalaista euroviisufania antaa kritiikkiä laulukilpailun ratkaisseille tuomariäänille. Heidän mukaansa raatien äänet ovat ristiriidassa yleisön mielipiteen kanssa, minkä lisäksi raateihin kasautuu fanien mielestä suhteettoman paljon vaikutusvaltaa pienelle joukolle.

Suomen edustaja Käärijä tuli lauantai-illan finaalissa toiseksi. Voiton vei Ruotsin Loreen. Kilpailu ratkesi musiikkialan ammattilaisista koostuvien maakohtaisten raatien ääniin.

Ruotsi sai yhteensä 583 pistettä, joista 243 tuli yleisöltä ja loput 340 raadeilta. Suomi taas sai yhteensä 526 pistettä, joista yleisö antoi 376 ja raadit 150.

Käärijä sai täydet 12 yleisöpistettä peräti 18 maalta. Loreen sen sijaan ei saanut täysiä yleisöpisteitä yhdeltäkään maalta.

Euroviisuista kaksijakoiset tunnelmat

Euroviisuja yli 40 vuotta seurannut toimittaja Anna Muurinen sanoo, että kilpailusta jäi kaksijakoiset tunnelmat.

– Päällimmäisin fiilis on, että tämä oli ihan mielettömän hyvä tulos, hitto vieköön, suomenkielisellä kappaleella, Muurinen sanoo STT:lle.

– Itse kisa jätti kuitenkin aika paljon mietittävää. Raateja on kritisoitu viime vuosina, ja nyt tuntuu selvästi, että niiden tarkoitus on tehdä euroviisumusiikista mahdollisimman geneeristä. Kaikki poikkeamat linjasta torpataan.

"Muutaman hengen raadeilla on paljon valtaa kävellä yleisön yli"

Suomen Euroviisuklubin puheenjohtaja Jouni Pihkakorpi on samoilla linjoilla Muurisen kanssa: Käärijän suoritus oli hieno, mutta äänestyksestä jäi suuhun karvas maku.

– Sijoittuminen toiseksi Euroviisuissa on Suomelle aivan loistava tulos, Pihkakorpi sanoo.

– Jos taas miettii koko systeemiä ja äänestyskäytäntöä, muutaman hengen raadeilla on paljon valtaa kävellä yleisön yli. Petyin siihen, miten raadit äänestivät.

Raatien äänillä ja yleisöäänillä yhtä iso painoarvo

Euroviisuissa esiintyjien lopullinen pistesaldo muodostuu puoliksi yleisöäänistä ja puoliksi raatien äänistä. Niillä on siis yhtä suuri painoarvo pistelaskussa. Jokaisen maan raati koostuu muutamasta musiikkialan ammattilaisesta.

Muurisen mukaan raadit ovat saaneet osakseen kritiikkiä, koska niiden kautta verrattain pienellä joukolla ihmisiä on suuri valta vaikuttaa kilpailun lopputulokseen. Myös raatien muodostuminen ja kokoonpano ovat herättäneet kysymyksiä.

– Ylipäätään on kritisoitu sitä, että keitä raatien jäsenet ovat, millä perusteella heidät on valittu ja miten heitä on kenties etukäteen ohjeistettu, Muurinen sanoo.

Hänen mukaansa on mielenkiintoista, kuinka eri tavalla raadit ja yleisö suhtautuivat Suomen sekä Ruotsin esityksiin.

– Voidaan kysyä, kenelle Euroviisuja tehdään. Tehdäänkö niitä yleisölle vai tuomareille ja musabisnekselle? Muurinen kysyy.

– Tämä on mielestäni todella mielenkiintoinen kysymys, johon varmaan saadaan vähitellen vastauksia. Kyllä tässä on vakavan keskustelun paikka.

Raadit luotiin alun perin nostamaan laulujen tasoa

Käärijän sijoitus oli Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras euroviisutulos. Ainoastaan Lordi on yltänyt parempaan vuonna 2006, kun yhtye voitti kilpailun. Tuolloin voittaja ratkaistiin vielä suoralla yleisöäänestyksellä.

Annettujen äänten perusteella Suomi olisi vienyt voiton puhtaassa yleisöäänestyksessä tälläkin kertaa.

Muurisen mukaan raatien ja yleisön jakautumisessa on ristiriita, jota joutuu miettimään myös kilpailun järjestäjä, Euroopan yleisradioliitto EBU.

– Raatien tarkoitus oli aikoinaan nostaa euroviisulaulujen tasoa. Niillä haluttiin nimenomaan torpata villit kansan suosikit, jotta lauluissa olisi jotain muutakin arvoa, Muurinen sanoo.

– Puolsin itse aikoinaan raateja, mutta nyt niistä pitäisi mielestäni luopua, kun ne eivät kerran toimi.

Menestyksestä syytä olla ylpeä

EBU:ssa pitää Muurisen mukaan päättää, halutaanko Euroviisuilta suuria tunteita ja erilaisuutta vai selkeitä radiopop-iskelmiä.

Hänen mukaansa Loreenin englanninkielinen voittokappale Tattoo on tyylipuhdas pop-biisi, joka olisi sinänsä voinut tulla mistä maasta tahansa.

Euroviisuklubin Pihkakorpi huomauttaa, että kaikesta tästä huolimatta Suomen menestyksestä olisi syytä olla ylpeä. Käärijän finaaliesitys oli hänen mielestään nappisuoritus.

– Esityksessä ei ollut oikeastaan mitään muutettavaa. Finaalista annan Käärijälle täydet pisteet, Pihkakorpi sanoo.

– Kyllä tässä täytyy olla aivan valtavan ylpeä Käärijän tekemästä euroviisumatkasta.

Lue myös:

    Uusimmat