Suomalaiset SS-miehet todennäköisesti osallistuivat juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmiin ja väkivaltaisuuksiin – Pekan isän taisteli SS-joukoissa: "Suomalaiset oudoksuivat saksalaisten käskyjä"

Kaikkiaan 1 408 suomalaista taisteli toisen maailmansodan aikana natsi-Saksan Waffen SS-joukoissa. Tänään julkistetun selvityksen mukaan heistä osa osallistui todennäköisesti sotarikoksiin.

– Vaikutelmani on, että suomalaisetkin osallistuivat siviilihenkilöiden ja juutalaisten tappamiseen, mutta tämän asiakirja-aineiston perusteella ei ole mahdollista tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sanoo tutkimuksen tehnyt professori Lars Westerlund.

Suomalaiset palvelivat Waffen SS:n Wiking-divisioonan eri pataljoonissa vuosina 1941-43. Divisioona osallistui Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan Ukrainassa ja Kaukasuksella. Divisioonan toiminta-alueella kuoli lukuisia siviilejä.

– Arvioin, että pelkästään kesällä 1941 Wiking SS-divisioonan marssireitillä kuoli yli 10 000 siviiliä, Westerlund sanoo.

Harvinainen määrä päiväkirjoja

Selvityksen aineistona käytettiin yhteensä 76 suomalaisen SS-sotilaan päiväkirjaa. Määrä on merkittävä, sillä norjalaisilta ja tanskalaisilta on saatu yhteensä vain 10 päiväkirjaa ja ruotsalaisilta ei yhtäkään.

Westerlundin mukaan päiväkirjamerkinnät ovat kuitenkin usein suppeita, eikä niissä kerrota kovin tarkoin tapahtumia tai niiden tapahtumapaikkoja. Surmaamisista kerrotaan peitellysti, eikä niissä mainita käskynantajia tai toteuttajia.

– Niissä ei ole riittävästi yksityiskohtia, jotta voitaisiin tehdä päteviä päätelmiä.

Upseereilla ei käskyvaltaa

Suomalaisista SS-sotilaista vajaat 40 oli upseereja. Westerlund sanoo, ettei heidän tiedetä antaneen käskyjä siviilien tappamiseen. Suomalaisupseerit eivät saaneet sotilasarvoaan vastaavaa käskyvaltaa Waffen SS-joukoissa.

– Heillä ei ollut minkäänlaista komentovaltaa. He seurasivat tapahtumia tarkkailijoina ja seurustelu-upseereina, Westerlund sanoo.

Viime vuonna suomalaisten SS-miesten toiminnasta itärintamalla kirjan Hakaristin ritarit kirjoittanut historioitsija André Swanströmin mukaan tänään julkistetun selvityksen tärkein anti on se, että se vahvistaa suomalaisten osallistumisen sotarikoksiin.

– Siellä on vahvistettuja tapauksia, joissa suomalaiset SS-miehet ovat osallistuneet sotarikoksiin ja julmuuksiin. Todisteiden määrä on tämän raportin myötä kasvanut, Swanström sanoo.

Saksalaisten käskyjä ihmeteltiin

Yksi aineistoa selvityksen käyttöön luovuttaneista on Pekka Kääriäinen. Hänen isänsä Keijo (1923-2001) teki itärintamalla ahkerasti päiväkirjamerkintöjä.

– Huoli Suomen kohtalosta vuosina 1940–41 oli näiden nuorten miesten mielessä. Se aiheutti tilaisuuden tarjouduttua lähtöhalukkuuden. Täytyy muistaa, että he lähtivät valtion lähettäminä sinne. Varmasti myös seikkailunhalua oli mukana, Kääriäinen sanoo.

Kääriäisen mukaan hänen isänsä ei salaillut SS-menneisyyttään.

– Hän muisteli aikaansa SS:ssä kavereiden kesken ja vastaili kyllä kysymyksiin. Enimmät tiedot olen saanut kuitenkin hänen päiväkirjoistaan.

Kääriäinen sanoo, että hänen isänsä ei kertonut koskaan sotarikoksista itärintamalla.

– Ei hän oikeastaan puhunut julmuuksista mitään. Suomalaiset oudoksuivat kyllä saksalaisten käskyjä. Taloista käskettiin esimerkiksi etsiä kommunisteja ja isäni kysyi, että mistä minä sen ulkoapäin tiedän, kuka on kommunisti ja kuka ei.

"Meillä ei ole luurankoja kaapeissa"

Kääriäinen johtaa noin 400 jäsenen muodostamaa Veljesapu ry:tä, joka koostuu suurelta osin entisten SS-miesten sukulaisista. Hän sanoo, että yhteistyö tutkijoiden kanssa sujui hyvin.

– Haluamme Veljesavussa olla avoimia, koska se on ainoa tie selvittää asioita. Meillä ei ole luurankoja kaapissa. Olemme luovuttaneet kaiken tutkijoiden haluaman aineiston heidän käyttöönsä.

Suomalaisten motiiveista osallistua SS-joukkoihin on ollut erilaisia käsityksiä. Swanström kirjoitti teoksessaan, että jopa 45 prosenttia suomalaisista SS-miehistä olisi ollut aatteellisia fasisteja tai kansallissosialisteja. Väite herätti paljon keskustelua sotahistoriallisissa piireissä.

Westerlund ja Swanström ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten motiivit osallistua SS Wikingiin olivat erilaisia kuin muissa Pohjoismaissa.

Muut divisioonassa taistelleet vapaaehtoiset tulivat Ruotsia lukuun ottamatta Saksan miehittämistä maista ja miehityshallinnon päätöksellä.  He tukivat yleensä aatteellisella tasolla natsi-Saksan laajentumista.

Suomalaisvapaaehtoiset tulivat taas itsenäisestä maasta, jonka poliittinen johto oli tehnyt päätöksen osallistua SS-joukkojen toimintaan. 

– Seikkailunhalua, politiikkaa ja isänmaallisuutta, kaikkea tätä, kiteyttää Swanström suomalaisten motiivit taistella SS:n riveissä.

Joukkotuhonta selvisi suomalaisille nopeasti

Selvityksen mukaan suomalaiset vapaaehtoiset olivat SS-joukkoihin lähtiessään huonosti, jos ollenkaan, perillä juutalaisten joukkotuhonnasta tai muista sotarikoksista.

Raakuudet siviilejä vastaan tulivat kuitenkin nopeasti suomalaisten tietoon, sillä Wiking-divisioonan joukot etenivät yhdessä ja tekivät kiinteää yhteistyötä kansanmurhaa päätehtävänään tehneiden Einsatzgruppe-ryhmien kanssa.

Niiden tehtävänä oli tappaa miehitetyiltä alueilta ei-toivotut ihmiset, muun muassa kaikki juutalaiset mukaanlukien naiset ja lapset, kommunistit, neuvostohallinnon edustajat, älymystö sekä merkittävät talouselämän johtajat.

Myös Waffen SS -joukoille annettiin käsky olla ottamatta vankeja. Tänään julkaistussa selvityksessä kuitenkin todetaan, ettei käskyä noudatettu ja vankeja otettiin itärintamalla yleisesti.

Lisää tutkimusta odotettavissa

Tänään julkaistua selvitys käynnistyi, kun juutalaisiin kohdistuvia sotarikoksia tutkiva Simon Wiesenthal -keskus pyysi presidentti Sauli Niinistöltä selvitystä Suomen osuudesta SS-joukkojen julmuuksissa. Selvitys luovutettiin pääministeri Juha Sipilän valtiosihteerille Paula Lehtomäelle tänään iltapäivällä Säätytalossa Helsingissä.

Aiheesta on odotettavissa vielä lisää tutkimusta, sillä paljon arkistolähteitä erityisesti Venäjältä, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä on vielä tutkimatta.