Maailmalla supersuosioon noussut kalsarikännit-emoji on suomalainen keksintö.
Suomi julkaisi joulukuussa 2015 maailman ensimmäisenä maana omat viralliset emojinsa ThisisFinland-sivustolla.
Emojien takana on ulkoministeriön maakuvayksikkö. Ne ovat riemastuttaneet ulkomailla asti ja erityisesti kalsarikännit-emoji on paistatellut viime aikoina valokeilassa.
Ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman kertoi MTV Digin haastattelussa emojien suosion mittasuhteiden tulleen yllätyksenä.
– Tammikuun loppuun mennessä olimme tavoittaneet jo yli 200 miljoonaa ihmistä tällä idealla ja uutisella. Kyllä villeimmätkin odotukset ovat ylittyneet, sillä se tarkoittaa Suomen näkyvintä ja levinneintä PR-kampanjaa koskaan.
– Emme osanneet asettaa rimaa ihan niin korkealle, kun ideoimme emojit alunperin joulukalenterin yhteyteen.
Bus stop-emoji. “Suomalaiset kunnioittavat muiden ihmisten omaa tilaa ja odottavat samaa kaikilta. Jos bussissa on tilaa, emme yleensä istu kenenkään viereen. Kun puhuu suomalaiselle, ei kannata seisoa liian lähellä – ellei sitten nimenomaan halua nähdä vaivihkaa perääntyvän suomalaisen.”
Suomi-emojeita on ladattu ThisisFINLAND -sivustolta ja sovelluskaupoista yhteensä noin 200 000 kertaa. Emojit ovat emoji-tarroja siksi, että ne näkyvät samanlaisina kaikilla päätelaitteilla. Niitä voi käyttää esimerkiksi tekstiviestien yhteydessä, WhatsAppissa ja Facebookissa.
Mikä Suomi-emojeissa on vedonnut?
– Suomi oli ensinnäkin ensimmäinen maa, joka julkaisi omat viralliset emojinsa ihan viranomaistahon toimesta. Niitä ei tehty pelkästään hauskanpidon näkökulmasta. Tarkoituksena oli, että Suomesta jäisi muistijälki paitsi hauskana maana, joka osaa nauraa itselleen, niin myös digitaalisena edelläkävijänä, Theman kertoo.
Fashionista finns-emoji. ”Suomalainen versio smart casualista. Tämän suomalaisempaa on hankala löytää. Meille ”järkevä” tarkoittaa sitä, että jalat pysyvät lämpiminä ja sandaalit viimeistelevät yhdistelmästä ”tavallisen”.
Suomi-emojit on otettu hyvin vastaan ja vaikka hymiöiden lanseerauksesta on jo jonkin aikaa, niistä on uutisoitu hiljattain ulkomailla runsaasti. Erityistä hilpeyttä on herättänyt suomalainen termi-kalsarikännit ja fakta, että siitä on olemassa oma, virallinen emojinsa.
Theman tiivistää emojien menestyksen ainekset.
– Kun suunnittelimme emojeita, ajattelimme, ettei niitä voi tehdä, ellei koko tunneskaalaa käsitellä. Emojeissa on kyse nimenomaan tunteista. Jos olisimme julkaisseet vain positiivisia ja kauniita kuvia suomalaisten vahvuuksista, niin metsään olisi menty. Tajusimme samalla myös, että meidän on pakko tehdä joku emoji, joka liittyy alkoholiin.
Vuonna 2015 kalsarikännit oli jo sanana ilmiö ja tehnyt pienen viraalikierroksen Euroopassa. Emoji-tiimi tarttui tuumasta toimeen.
– Poimimme ilmiön, joka oli jo olemassa ja kuvitimme sen. Kalsarikännit-emojin takana ei ole ajatus alkoholin väärinkäytöstä, vaan ennemminkin kohtuukäyttäjän tunne siitä kun ”joskus ei vaan tee mieli lähteä ulos”.
Ulkomaisissa medioissa on ilakoitu sillä, miten suomalaiset ovat onnistuneet tiivistämään yhteen pieneen sanaan niin paljon. Kansainvälisestä huomiosta päätellen ilmiö on siis yleisinhimillinen.
– Luulen, että on monta syytä, miksi kyseinen emoji on kiertänyt maailmalla. Olemme onnistuneet kuvittamaan sen hyvin. Lisäksi kalsarikännit ovat maailmalla yllättävänkin tunnistettu ilmiö ja sellainen tapa, jota yleisesti ehkä vähän hävetäänkin. Nyt kun on tiedossa, että ilmiölle on oma terminsä, ihmiset kehtaavat myöntää pitävänsä toisinaan kalsarikänni-illan ulos lähtemisen sijaan.
Näyttävätkö kalsarikännisi yleensä tältä?
Suurin osa ulkoministeriölle tulleesta palautteesta on ollut positiivista.
– Valtaosa on kokenut emojit raikkaiksi ja hyväksi tavaksi markkinoida Suomea. Kun stereotypioilla leikitellään, niin tottakai aina joku toivoo, että oltaisiin tehty erilaisia valintoja. Olemme kuulleet myös ihmettelyä siitä, miksi ulkoministeriö tekee tällaista ja eikö meillä olisi muka tärkeämpääkin tekemistä. Siihen on kuitenkin helppo vastata: tämä on vain murto-osa työtämme.
Tähän mennessä Suomi-emojeita on nähty myös esimerkiksi heijastimissa ja kangaskasseissa, sillä ulkoministeriö on antanut kuvia yritysten käyttöön. Lisäksi ministeriöllä on ollut myös omaa promomateriaalia, jonka avulla se on levittänyt emojien ilosanomaa maailmalle yhdessä suurlähetystöjen kanssa.
Stuck-emoji. ”Kun tajuaa talven saapuneen. Jopa suomalaiset lapset tietävät, ettei pakkasella saa nuolla metalliesineitä. Silti ihmiset tekevät sitä. Ja silloin ollaan jumissa!”
Entä ovatko emojit maakuvayksikön päälliköllä itsellään kovassa käytössä ja mikä on hänen suosikkinsa?
– Pidän erityisesti Stuck-emojista, jossa lapsi on jäänyt kielestään kiinni jäiseen tolppaan. Sitä voi käyttää esimerkiksi silloin, kun on myöhässä eli ”jumissa”. Myös Headbanger ja Girl power ovat olleet minulla kovassa käytössä. Kesällä Out of office oli hyvin suosittu. Moni vaihtoi sen kesäloman ajaksi esim. Facebook-profiilinsa tai Twitter-tilinsä kuvaksi, Theman kertoo.
Seuraava iso, kansainvälinen tempaus on luvassa kesäkuussa, Suomi 100 -juhlavuoden merkeissä, Theman lupailee.
Suomi mainittu!
Ainakin Vogue, The Independent, Elle, New York Magazine ja Chigago Tribune ovat uutisoineet kalsarikänneistä.
Löydät Suomi-emojit omilta sivuiltaan täältä ja lisäksi Googlen Play -kaupasta sekä Applen App Storesta.
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.