Vuonna 1986 voimaan tullutta nimilakia aiotaan uudistaa. Yksi osa uudistusta on, että Suomessakin sallittaisiin kaksiosaiset sukunimet.
– Kaksiosaisia sukunimiä on käytössä esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa. Lisäksi on olemassa pohjoismainen välinimikäytäntö. Se tarkoittaa, että etu- ja sukunimen välissä on sukunimityyppinen nimi, kertoo lainsäädäntöneuvos Salla Silvola.
Silvolan mukaan kaksiosaisten sukunimien salliminen helpottaisi etenkin niiden perheiden elämää, joissa jommankumman vanhemman kulttuuriin kaksiosaiset sukunimet kuuluvat. Uudistus tarkoittaisi sitä, että kaksiosaiseen sukunimeen ei enää tarvitsisi erikseen hakea lupaa.
Lapsi voisi saada kaksiosaisen sukunimen, jos vanhemmilla on eri sukunimi. Aviopuolisot puolestaan voisivat ottaa toinen toistensa sukunimet kaksiosaisen sukunimen osiksi. Nimien ei olisi pakko olla samassa järjestyksessä.
Paperisotaan kevennystä
Oikeusministeriön muistiossa ehdotetaan rekisteröityä parisuhdetta koskevan lain muuttamista siten, että rekisteröidyissä parisuhteissa sovelletaan samoja säännöksiä kuin puolison sukunimistä muutenkin.
Kaiken kaikkiaan nimiin liittyvää paperisotaa on tarkoitus keventää. Yhä useammat nimiasiat tulisi mietinnön mukaan hoitaa maistraatissa eikä nimilautakunnassa.
– Nimilautakuntamenettelyä on kritisoitu, että se kestää kauan. Nimilain uudistaminen on osa hallituksen norminpurkuhanketta, sanoo Silvola.
Edelleen vain kolme etunimeä
Etunimiä saisi muistion mukaan edelleen olla enintään kolme. Etunimiin suositellaan muuten sallivaa suhtautumista, mutta naisten nimiä tulisi edelleen antaa tytöille ja miesten nimiä pojille.
Uudistuksen taustalla on kansainvälistyminen, perherakenteiden muutos sekä tarve entistä yksilöidympään nimenantoon. Lisäksi henkilötunnus on nykyisin merkittävämpi yksilöintiväline kuin etu- ja sukunimet.
Muistioon on pyydetty lausuntoja muiden muassa maistraateilta, yhdenvertaisuusvaltuutetulta, useilta perhe- ja lapsiasiajärjestöiltä sekä kirkkohallitukselta.