Suomalaisista 70 prosenttia ottaisi koronarokotteen – maailmalla tutkimus rokotteen saamiseksi on edennyt odotettua nopeammin

Noin 70 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan, käy ilmi THL:n keväällä toteuttamista kyselytutkimuksista. Asiaa kysyttiin osana laajempaa kyselytutkimusta.

Toisin on Yhdysvalloissa, jossa on viime aikoina herännyt huoli siitä, ettei tarpeeksi suuri osa amerikkalaisista ottaisi koronarokotetta, kun tai jos sellainen saataville tulee.

Muun muassa maan johtava tartuntatautiasiantuntija Anthony Fauci on julkisuudessa esittänyt huolensa siitä, ettei kyselyjen viitoittama taso välttämättä ole riittävä siihen, että rokotteella saavutettaisiin laumasuoja. Esimerkiksi toukokuun lopussa julkaistussa Associated Pressin ja tutkimuskeskus NORCin kyselyssä vain puolet sanoi ottavansa rokotteen, ja viidesosa kieltäytyisi.

Lue myös: Saksalaisen ja kiinalaisen lääketehtaan koronarokotteen testit ihmisillä alkoivat Kiinassa – ensimmäiset koehenkilöt ovat 18–55-vuotiaita

Vanhemmat innokkaampia ottamaan rokotteen

Suomessa vastaavasta ilmiöstä ei vaikuta olevan huolta, sanovat THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek ja erikoistutkija Jonas Sivelä.

THL kartoitti huhti-toukokuussa 18–79-vuotiaiden suomalaisten koronaan liittyviä huolia, käsityksiä ja asenteita kyselytutkimuksella yhteensä kolme kertaa. Yksi kysymyksistä oli, ottaisivatko ihmiset koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan.

– Keskimäärin noin 70 prosenttia sanoi ottavansa rokotteen, jos katsotaan kaikkia ikäryhmiä. Mitä vanhempi henkilö oli kyseessä, sitä myönteisemmin siihen suhtauduttiin, Jonas Sivelä sanoo.

Nuorimmassa 18–29-vuotiaiden ikäryhmässä rokotteen ottaisi 56 prosenttia, vanhimmissa ikäryhmissä osuus olisi jo 87 prosenttia. Seitsemänportaisella skaalalla jyrkimmin rokotetta vastustavia oli 4–5 prosenttia vastanneista.

Rokotteet ovat nousseet julkiseen keskusteluun nyt enemmän kuin keväällä. Jos sama kysely tehtäisiin nyt, saattaisi suhtautuminen rokotteisiin olla jopa positiivisempaa, Sivelä veikkaa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös, mistä ihmiset kokivat tarvitsevansa eniten tietoa. Rokotusten kehittämisen edistyminen kiinnosti vastaajia eniten heti hoidon kehittämisen jälkeen.

Rokottamattomuus ei aina liity vastustukseen

Erikoistutkija Sivelä arvioi kyselyn tulosten heijastavan hyvin suomalaisten luottamusta rokotteisiin ylipäätään.

– Täytyy muistaa, että Yhdysvalloissa rokotevastaisuus on muutenkin yleisempää kuin Suomessa. Rokotekriittisyyttä on esiintynyt pitkälti yhtä kauan kuin rokotteitakin, Sivelä sanoo.

– Rokotusten mekanismi eroaa kuitenkin paljon tavallisista lääkkeistä, mikä on varmaan herättänyt huolta.

Myös rokotteiden pakollisuus on voinut Sivelän mukaan tietyissä tapauksissa lisätä vastustusta. Rokottamattomuuteen ei kuitenkaan aina liity rokotevastaisuutta, hän muistuttaa.

Esimerkiksi pitkät välimatkat ja hankalat järjestelyt voivat vaikuttaa siihen, tuleeko rokote otettua, varsinkin jos taudin ei usko olevan itselleen vakava.

Sikainfluenssarokote heilautti luottamusta

Koronarokotteen vastustukseen liittyy hurjimmillaan esimerkiksi teoria, jonka mukaan Microsoft-pomo Bill Gates haluaa pakkorokotteiden kautta istuttaa ihmisille päähän mikrosirut.

Suurin osa koronarokotteeseen epäilevästi suhtautuvista tuskin kuitenkaan uskoo tämänkaltaisiin teorioihin. Huolta vaikuttaa aiheuttavan ennen kaikkea rokotteen nopeus ja uutuus.

Ylilääkäri Nohynekin mukaan rokotetutkimukset etenevät nopeasta tahdista huolimatta kaikkien sääntöjen mukaan.

– Lääkeviranomaiset pitävät huolta, että otoskoot ovat riittävän suuret, jotta tehon arviointi on luotettavaa ja mahdolliset yleiset haitat tulevat esiin, Nohynek sanoo.

– Kyllähän kaikkien pitääkin olla kriittisiä siinä mielessä, että haluamme rokotteen, joka on riittävän turvallinen ja tehokas, hän huomauttaa.

Moni saattaa edelleen muistella kymmenen vuoden takaista sikainfluenssarokotetta, jonka myötävaikutuksesta nuorten riski sairastua narkolepsiaan moninkertaistui. Nohynekin mukaan haittavaikutus oli kuitenkin niin harvinainen, että sitä ei olisi ollut mahdollista löytää edes rauhanomaisessa kehitystilanteessa.

– Olisi tarvittu yli 300 000 tutkittavaa alueella, jossa narkolepsialle altistava geeniperimä on yleinen, jotta haittasignaali olisi havaittu.

Tapaus näytti vaikuttavan suomalaisten rokoteluottamukseen erityisesti influenssarokotteiden suhteen. Niiden kattavuus laski sikainfluenssaepidemian jälkeen, mutta on sittemmin palannut aiemmalle tasolle.

Kattavuuden tarve riippuu rokotteesta

Mikä sitten olisi riittävä kattavuus, että koronarokotteella saavutettaisiin laumasuoja? Se riippuu Nohynekin mukaan monesta vielä epävarmasta seikasta.

Ensinnäkään vielä ei tiedetä, kuinka pitkäksi ajaksi luonnossa sairastettu tauti antaa suojaa. Myös sillä on väliä, millainen rokote lopulta saadaan – suojaako se vain rokotteen ottajaa, vai ehkäiseekö se myös viruksen eritystä ja siten taudin tartuttavuutta.

– 40–50 prosentin kattavuudella saadaan jo tartuntaketjuja katkeamaan. Tämä ei ole samanlainen tauti kuin tuhkarokko, joka menee koko ikäluokan läpi helposti, jos rokotesuojaa ei ole. Koronan tartuttavuusluku on paljon pienempi, jolloin alhaisempikin kattavuus riittää, Nohynek sanoo.

Tärkeintä olisi, että rokotteen ottaisivat riskiryhmään kuuluvat sekä ne, jotka ovat viruksen kanssa paljon tekemisissä. Kaikki rokotteet eivät kuitenkaan esimerkiksi ikäihmisillä muodosta riittävää suojaa.

– Tietysti ideaalisti tavoitellaan mahdollisimman korkeaa rokotekattavuutta. Lopulliseen kattavuuteen vaikuttaa paljon myös se, kuinka vakava epidemia on siinä vaiheessa, kun rokotteita tulee saataville.

– Esimerkiksi sikainfluenssarokotetta ei otettu kovin innokkaasti, kunnes 8-vuotiaan lapsen kuolema tautiin nousi uutisiin. Sen jälkeen rokotuksiin jonotettiin, Nohynek muistelee.

Lue myös: WHO varoittaa: Vaikka rokotetta kehitetään, keinoa koronaviruksen kerralla pysäyttämiseen ehkä koskaan löydy – "Muistutamme hallituksia ja kansalaisia perusasioista"

Tutkimus edennyt odotettua nopeammin

Maailmalla on meneillään useita koronarokotetutkimushankkeita. Tutkimus on Nohynekin mukaan edennyt paljon nopeammin kuin vielä keväällä osattiin odottaa.

– 31 rokoteaihiota on nyt ihmiskokeissa, ja ensimmäisistä neljästä aihiosta on saatu hyviä tuloksia, joiden pohjalta on siirrytty tehotutkimuksiin, Nohynek sanoo.

Pisimmällä tehotutkimuksissa on Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö AstraZenecan tutkimus, josta ensimmäisiä rokoteannoksia voitaisiin saada käyttöön Nohynekin mukaan ehkä jo marras-joulukuussa. On mahdollista, että myös Suomeen hankittaisiin kyseistä rokotetta.

Suomi neuvottelee rokotehankinnoista muun muassa EU-komission kautta. AstraZeneca on ottanut tuotannollisen riskin ja aloittanut jo rokotteen tuotannon, vaikka myyntilupaa sille ei ole. Rokotteen jakelu voi siis alkaa heti, jos lupa saadaan.